Göran Johansson, Pirttivuopio, oon puhheenjohtaja paikalisjärjestössä, SK-LT Kierunassa, joka synty helmikuussa 2019. Kuva: Privaatti
STR-Tn nuoriin paikalisjärjestö oon kokenu lentävän alun. Yli 200 jäsentä oon vuen sisäle liittyny Svenska Kväner- Lantalaiset:hiin, SK-LT! Viimi kesänä jokku jäsenet järjestyksestä oon hommanheet jänkkäniityitten kans ja syventynheet vanhanaikhaisheen käsityöhön.
-Met olema tulheet aivan eri asenthoon ko yhistymmä STR-T:heen menny vuona. Met kohtaama viranomhaisia ja politiikkeriä ja saama tietää kaikesta mitä tapahtuu eli on tulossa, sannoo puhheenjohtaja Göran Johansson. Siinä oon mahottoman paljon etuja ja met olema tavattoman kiitolisia siittä.
-Jokku käskevä itteänsä tornionlaaksolaisiksi, toiset lantalaisiksi eli kvääniksi mutta methän olema sammaa kansaa. S’on päivänselvä asia kuulua samhaan järjesthöön ko STR-T siksi ko sillä met tulema lujemaksi.
SK-LT:lä oon paikkansa Kierunassa. Ylikattava päämäärä oon tulla nähtyksi ja tunnustetuksi alkukansana valtiolta, samoila ehoila ko saamelaiset. Se antais kväänile korkeaman staattyksen ja oikeuksia jokka uupuva tänäpäivänä. SK-LT oon, STR-Tn paikalisjärjestönnä, kirjottannu tämän täheliseksi kohaksi säänthöin.
-Jos meät luokitethaan alkukansaksi niin met saama takasi meän oikeukset jokka valtio oon meiltä vieny, esimerkiksi pyytö ja kalastus.
Mutta niitä löytyy muitaki aijankohtasia kysymyksiä.
Jänkkäniittyjen heinänteko. SK-LT pittää tähelisennä tehtävännä opettaa lantalaisitten kylttyyrihistuuriaa. Kuvat otethiin elokuussa Nikkulahessa. Kuva: SK-LT
Ottava takasi paikannimet
Jäsenet kohtaava jonku kerran kuukauessa ja net jaethaan silloin ryhmiin jokka käsittelevä eri yinkysymyksiä. Siinä käsitelhään esimerkiksi kielikysymystä, lannankielen revitaliseerinkiä ja Jellivaaranvarieteettiä. Net varieteetit joita puhuthaan Malmikentilä/Kierunassa oon ilhmesesti enniiten uhatut.
-Met tehemä kans työtä ottaaksheen takasi alkuperäset paikannimet. Met olema tehnet karttoja, esimerkiksi Kangosenkoskesta Vistadalenhiin (Vistaslaakshoon), mutta kans muista osista Kierunan kuntaa, missä alkuperäset nimet näkyvä. Paikalisosasto vaikuttaa kans kylttyyrihistuurialishen oshan: tulevat sukupolvet häätyvä saa tietoa kunka heän esi-isät tehit maanpruukityötä ja minkälainen lantalaisten arkipäivä oli. Viimi kesänä jokku sait esimerkiksi oppia kunka jänkkäniityt tehthän ja kunka rehothan heinät ja kalastethan vanhala mallila. Yks osa kylttyyrihistuurian säilyttämisessä oon ette hakea vanhoita kalastusnevvoja, sannoo Göran joka itte oon kasunu ylös Pirttivuopiossa kalastavan isän kans.
-Met olema yhistämässä häften jossa on kuvia ja nimiä nevvoista joita käytethin heinärakenustyöissä ja niittämisessä, met halvama selittää kunka niitä käytethin.
– Monela eri konstila met yritämmä ottaa talthen ja panna pränthin lantalaisitten histuuriaa.
Jättää pruukineuvoja myseymhiin
Göran oon säästäny monta neuvoa joita hänen sukulaiset monta polvea taapäin oon käyttänheet pyynissä ja kalastuksessa. Norska kveners forbund – Ruijan kveeniliitto oon ottanu halthuun monta niistä ko net oon rakentamassa myseymmiä kväänitten histuurian säilyttämisen vuoksi.
-Mie olen lahjottannu vanhoja pölkkyrekiä, karhon- ja hukansaksia, puuharavoita…
Göranin innostus uutheen kotiseututalhoon Pirttivuopiossa, joka sisältäis myseymmin, oon jähtyny merkittävästi jälkhiin lääninhallituksen hylkäyksen kolmen perheen hakemuksele joku vuosi sitten. Perheitten taistelu oli käynissä 12 vuotta. Ette Norja nyt ottaa taltheen mitä ulkohuohneista löytyy Göran näkkee toiseksi parhaana vaihtoehtona.
-Me kväänithän olema olhet täälä pohjoisessa ennenko maanrajat veethin ylös Ruottin ja Norjan välilä 1751. Methän olema sammaa kansaa.
Meänkielentänny Märta, Karin ja Linnea Nylund
Alaviite: Halvaks sieki alkaa jäseneksi SK-LTheen? Mene www.str-t.com ja klikkaa ”Bli medlem” (Ala jäseneksi). SK-LT:lä oon oma kotisivu joka oon, tämän kirjottamisen hetkessä, rakentamisen alla.
