Tipsiä: Näin sie ja lapset opitta meänkieltä


Nils-Bertil Heikka,  metutinkehittäjä kansalisille vähemistöile Luulajassa, ja Viktoria Björklund, johtaja Resyrsikeskustassa samassa kunnassa. Valokuva: Susanne Redebo

 

Kunkas oppii meänkieltä hauskala ja leikkisellä mallin? Viktoria Björklund, johtaja Resyrsikeskustassa Luulajassa, selittää kunka het tekevä työtä. Hään antaa tipsiä mikkä sopiva vanhiimille ja esikoulunopettajille.

 

Luulajassa oon vuesta 2019 asti kakskielinen minuriteettiesikoulu minkä nimi oon Charlottendal. Täälä henkilökunta puhhuu meänkieltä, saamenkieltä eli suomenkieltä lapsitten kans yheksästä kolhmeen joka päivä. Heän keinot oon tunnettu ja varmistettu kielitutkijan Leena Hussin kautta.

Sisältö tässä kieliväskyssä oon niile lapsile jokka oppiva romanin kieltä. Valokuva:Privaati

 

Vanhiimat jokka ei ossaa kieltä vaikka lapset saava äitinkielenopetusta koulussa, kunkas net saattava auttaa?

-Mie en ole mikhään ekspertti mutta minun kokemus oon ette pohja oon avomielisyys ja tuleransi kaikile kielile ja kielenkehityksele, sannoo Viktoria Björklund. Ette olla utelias kielile. Sitte häätyy kans tehhä työtä pölön kans ette sanoa väärin ja sen siihaan tohtia käyttää kieltä. Mie esitän kaikile ette alkaa puhuhmaan lapsen kans eikä pölätä ette tullee väärin.

Ei se ole sillä laila ette lapsi oppii kielen tiiman äitinkielenopetuksella viikossa, sannoo Viktoria. Sen häätyy ottaa huomihoon kotona ja tehhä työtä ette ittekki halvaa oppia sen.

-Ette saa leikkimielen oon tärkeä. Jos sie vanhiinpanna fukyseeraa liika paljon kielenkehitykseen niin kläppi saattaa tuntea ette se oon pakko. Ei se tule hyvä ja saattaa kääntyä prutestiksi aijan olhoon.

Kieli häätyy kans löytyä sosiaalisessa yhtheyessä. Siinä ei ole suoraa merkitystä yrittää oppia sitä jos ei ole joku jonka kans saattaa puhua.

-Sie häyt osata käyttää sitä ja puhua kotona eli piiain fammun, mummun eli jonku muun sukulaisen kans.

 

Postitlappuja ja kielikahveloita

Toinen malli innostuttaa kielenkehitystä kotona oon panna ylös postitlappuja missä oon sanoja kampheile: ette lähteä siittä mitä oon kotona. Ota selvile mikkä helpot sanat ja fraasit arkipäivässä oon ja ala käyttämhään niitä ja tehe net näköväksi arkipäivälisessä kielessä ilman pakottamista.

Vanhiimpanna sie saatat kans alottaa oppisirkkeliä eli kielikahveloita meänkielessä missä sie asut, jos sie tiät ette monela oon sama into.

Net vanhiimat joila oon lapsia jokka lukeva vähemistökieltä saattava kans kokkointua sillon tällön ja saa viikon sanat ja fraasit ja sitte itte tehhä työtä niitten kans niin heän oma kieliki kehittyy.

Kirjat oon kakskieliset ette kaikki saattava seurata sisältöä. Valokuva: Privaatti

 

Filmit jokka antava kielikehitystä

Kieliaktivisti Daniel Särkijärvi Kaihnuussa oon ottanu esile vasituita kielenkehitysfilmiä Resyrsikeskustalle Luulajassa. Net oon tarkotettu opettajille esikoulussa mutta vanhiimat saattava yhtä hyvin käyttää niitä. Filmit antava tipsiä kunka saattaa leikitellä kielen kans ja oppia uusia sanoja.

Äitinkielentukijat meänkielessä oon kans ottanhee esile filmiä mitä saattaa käyttää esikouluissa ja kotona. Siinä näytethään kunka saattaa koota sanoja, puhua, alkaa käyttämhään sanoja arkipäivässä, ja vaihettaa poijes net ruottinkieliset…

Filmit löytyvä youtubissa, hae ”Resyrsikeskusta Luulaja”.

 

Kieli – ja kylttyyriväskyjä

Kaks väskymallia oon kehitetty Resyrsikeskustassa viimi kolmen vuen aikana: kieliväskyjä ja kylttyyriväskyjä mikkä liittyvä kansalissiin vähemistökiehliin.

Tänä päivänä löytyy 23 kieliväskyä. Joka väsky eustaa yhtä kieltä, mutta saatethaan käyttää ylheisesti inspirasuunimateriaalina kielenkehitykselle kaikissa kielissä.

Resyrsikeskusta oon kans ottanu esile kylttyyriväskyjä kansalisille vähemistöile, ja net sisältävä materiaalia kaikile viiele kansalisille vähemistöitten kylttyyrile. Kieliväskyissä ja kylttyyriväskyissä oon molemissa leikkiä ja peliä, satumateriaalia ja nauhotettuja laulujalja petakookista johatusmateriaalia.

Yks meänkielenväsky mikä oon suuniteltu kielile oon esimerkiksi täytetty materiaalila mikä oon hunteerattu inspirasuuniksi ja ovenaukajaksi esikoulun opettajille. Äitinkielienopettajat ja muut jokka ossaava meänkieltä oon lukehnee sisäle satuja mutta se oon niin sanottu kaksosmateriaali ruottiksi ja meänkielelä, mikä helpottaa petakookia jokka ei ossaa kieltä.

Josée Kobylak, metutinkehittäjä, oon järjestänny net 23 kylttyyri – ja kieliväskyä mikkä lainathaan esikouhluin Luulajan kunnassa. Valokuva: Privaatti

 

Digitaalit  QR-kootit helpottava

Paljon väskyitten sisälösta oon tikitaalinen. Täälä oon esimerkiksi täärninkipeliä missä oon QR-kootiit missä lapset saava kuunela Ipadin kautta sanoja kampheile, färiä, koko fraasia ja muuta. Nauhotettuja satuja ja laulumateriaalia saapii kans QR -kootila. Täälä oon kans lyhyjä filmiä kunka näitä kampheita käytethään.

-Met olema tarkat ette ei näyttää ette jokku kampheet kuulusit aivan vissiin kylttyyrisseen ryhmään. Niitähään oon kylttyyrisiä kampheita, mikkä liittyvä kansalissiin vähemistöihin saamelaiset, torniolaaksolaiset, ruottinsuomalaiset, jokka oon levihnee ympäri isoa jeokraaffista aluetta ja sekkaintunhee kylttyyritten keskelä.

Työ kieli- ja kylttyyriväskyitten kans tekkee ette opettajat tuleva utelihaat lapsista jokka oon toiminassa, sannoo Viktoria. Kukkas oon vanhiimat? Ossaakos joku perheessä kieltä, piiain jonku fammu ossaa meänkieltä ja halvais käyä vierailulla esikoulussa/koulussa?

Viktoria halvaa viä esile ette näitä keinoja ja iteoita väskyilä saatethaan käyttää kaikissa esikouluissa ja kouluissa koko maassa, vaikka itte kuki saapi tehhä omat väskyt ja kehittää oman materiaalin.

-Tukholmassaki oon paljon esikoulunopettajia ja vanhiimpia jokka tuleva Tornionlaaksosta ja joila oon kieli matkassa. Siihen häätys satsata! Saa net ylpeäksi omasta perinöstä, antaa niile teemapäivän vuessa missä net saava kohata toisia ja piiain hyyrätä inspiratöörin meänkielessä. Siittä syntyy ylpeys ihmisillä joila oon lisäkompetensiä mitä ei ole kaikila.

Tipsiä esikoulunopettajille: Ole utelias mitä lapsia ryhmissä oon ja kysele, tehe lapset utelihaaksi ja ylpeäksi kielistä mitä löytyy perheissä. Kehota lapsia jokka ossaava jonku sanan meänkielelä käyttämhään sanoja ryhmässä  ja nosta erityisen kompetensin mikä niilä oon. Sillon kaikki lapset halvava oppia ja sanoa mitä kieliä net itte ossaava.

-Älä tehe kieltä erilaiseksi ja vaikeaksi mitä pittää puhua eri huohneessa ovi kiini. Olkaa utelihaat ja leikitelkää yhessä. Se luopi tuleransia ja sisältämistä. Se oon temokratiikysymys korkeimalla astheela!

 

Meänkielentänny Märta, Karin, Linnea Nylund