Nina Oja Pajalasta oon Ruottin paras


Nina Oja oon usseen myötä isossa ELLE-kaalassa Stockholmissa. Kuva: ELLE

Tornionlaakso saattaa kehua ette oon Ruottin paras muotoilija avisialala. Nina Oja Pajalasta oon saanu palkinon parhaana AD:nä Ruottissa 2020 hänen työstä ELLE avisille.

-Esittely oon aina ollu tärkeä mulle. Kouluaikana Pajalassa mie tehin paljon työtä leikkaamisen ja liimamisen kans ja olin kranttu färitten kans ette tuli kaunista.

 

Kolme kertaa Nina oon numineerattu Sveriges Tidskrifters palkinolle (Ruottin Makasiinitten) ”Art Director of the Year” ja vuona 2014 hään kans voitti – mutta sillon se oli eri tiitteli.

AD, Art Director, tekkee muotoilua eninpäin avisille ja makasiinile vaikka tehtävät oon muuttunhee aijanolhoon. Ninan CV:ssä löytyy töitä muun muassa avisille Glamour, King ja Styleby.

Ninan työmalli ko se tekkee kannen oon järjestys ennenko se sitte ”hajottaa vähäsen”.

-Minun rolli tänäpäivänä oon tehä työtä ELLE-avisin kaikitten tavaramerkitten kans Ruottissa: muotiavisi ELLE, ELLE Decoration (Koriste), ELLE Mat & Vin (Ruoka &Viini), meän yhenkerranmakasiinissä niinku ELLE Balans ja ELLE Travel (Reisu) ja monessa piilaakassa. Mie piän kans vaarila meän tikitaalisten kanalitten muotoa niinku ELLE.se ja eventtiä mitä meilä oon esimerkiksi ELLE-kaala.

ELLE oon elämänmallimakasiini jolla oon alkuperä Franskassa. Suuntaus oon muoti, kauhneus ja trentiä.

Mikäs oon sinun tyyli AD:nä?

– Mie tykkään järjestyksestä ja sitte rikkoa sääntöjä. Muotoiluhään oon semmosta sortteeraamista ja suunittelemista mutta sitte häätyy rokata ylös sen ette se tullee kiinostava ja tarttuu silhmään. Niin mie työskentelen: ensin korjaan ja sitte hajotan vähän pynkkimallila.

Nina oon 41 vuotta ja assuu Stockholmissa, heti 20 vuotta se oon tehny muotoilutyötä.

Pajala Sunrise. Kokosivu ELLE avisissa millä oon yhtheys Tornionlaaksoon.

Huomasiks sinun ammatinvalinan jo Pajalassa?

-Sielä mie olin töissä paari- ja restaurangiliikheessä. Mutta minun mummu oli taiteilija lisätyönä ja isä oon kiinostunnu taitheesta, mie itte olen aina tykäny lua sisältöä. Jos sitä, niinku mie tehin siihen aikhaan, tekkee enämpi työtä ette spesiaalityö näyttää fiiniltä ko mitä se sisältää, niin sen saapi aatela ette oon veto sinneppäin.

Jälkhiin ko se oli käyny vähin monenlaisia koulutuksia Smålandissa ja Uumajassa se siirty Stokholhmiin tutkimhaan hänen kasuavaa avisikiinostusta. Se sai apua sisaren kaverilta Pajalasta, Maria Björnfot, joka oli töissä yhessä makasiinissä.

-Se oli Maria joka autto minua pääsheen praktikantiksi 2001. Se oon tyypilistä tornionlaaksolaisuutta, se enkkeltti ajatus ”No mitäspä siinä, mie kuulen jos sie saatat tulla tänne praktiseeraahmaan”.

Hyvin onnistunnu praktiikkiaika johti työhön jälimyttäin ja siittä se lähti. Koulutusta muotoilualale ei tullu koskhaan mutta hään teki työtä onnistumisen etheen.

-Mulla onneksi lykästy aika hyvin aika hoppua.

”Mie voin niin hyvin ko mie olen Köngäsenkosken vieressä”, sannoo Nina. Kuva: Privatti

Sinun työ oon paljon sisustusta ja muotoilua. Oonkos sulla kampheita Pajalasta sinun kotona?

-Oon ainaki. Kaikki luononmateriaalit tuleva tietenki siittä ko mie kaipaan luontoa, maaseutua ja minun perinettä. Se oon kaikessa myötä. Pahkakuppi heiluu vesikraanan vieressä, minun juustohöylä oon poronsarvesta …

Köökissä heiluu lentovalokua Pajalasta.

Seinää sängyn päälä koristaa maalaus Köngäsenkoskesta, jonka mummu Märta Muotka oon maalanu. Muffa oon muuten Paul Muotka, tunnettu raatioprufiili pohjolassa.

-Mummu oli tärkeä innostaja mulle, mie kuljin paljon hänen matkassa ko mie olin pieni. Köngäsenkoski oon Ninale paras paikka maan päälä.

-Mie voin niin hyvin sielä. Kuohu, volyymi ja voima tekevä ette kaikki stressi ja kaikki ajatukset päässä vaikeneva. Sitä oon tässä ja nyt.

Nina pyrkii hyvhään laathuun ja tisaihniin niin vaatheissa ko sisustuksessa.

-Mie tykkään siittä enkkeltistä ja tykkään mustasta, valkeasta ja peesistä. Mie tykkään rauhalisuuesta privatisti mutta työssä mie saatan konnaila ja ellää trentiä ja färiä.

 

”Ko mie sain kläppiä mie olen saanu jättää hunteerinkit ette siirtyä takasi Tornionlaaksoon.” Kuva: ELLE

Ko met puhuma kotiseu’ule siirtymisestä tulevaisuuessa, Nina sannoo:

-Mie olen aina tuntenu ette mie olen Stockholmissa väliaikhaisesti ja ette mie siiryn takasi sinne ylös, ette mie olen täälä vain saamassa elämän taitoa ja tietoa. Mutta ko mie sain lapsia niin mie olen saanu jättää net ajatukset.

Ninala oon kaheksanvuotias tyär joka assuu vuorottain mamman ja papan kans.

-Se praatii stockholmskaa ja se tuntuu vähän kummalta, Nina nauraa.

-Nyt mie hunteeraan enämpi kunka mie saattasin helpottaa minun kaipua olla sielä ylhäälä pitempiä aikoja. Aattele ette laittaa kämpän ja saunan väylän varrela! Saunakylttyyriä mie kaipaan paljon.

Piiain hänen unelmat tuleva totheen jonaki päivänä Parkajoessa.

-Muffa ja mamma oon molemin kasuhnee ylös Parkajoessa ja minun sukulaisila oon pikku kämppäkylä sielä. Se houkuttellee minua ette joskus rakentaa kämpän sinne. Täälä oon tillaa, niin mamma sannoo joka kerta ko met käymä sielä.

 

Meänkielentänny Märta, Karin ja Linnea Nylund