Mikaela Omark ossaa Toornionlaakson histuurian


Mikaela näyttää kartan Haapakylästä vuona 1648 minkä hään oon voittanu yhessä Lantmäätterin kilpailussa. Kuva: Privaatti

Ko Mikaela Omark Mataringistä kasusi ylös hään oppi lukehmaan Tornedalica kirjasarjan kautta. ABC-kirjat sait olla.

-Mie synnyin siihen sukututkintointhoon ja Toornionlaakson histuurihaan, sannoo 39-vuotias.

Justhiin nyt hään istuu kotona Gammelstadissa Luulajan ulkopuolela ja kootaa vanhoita ostopreiviä 1800-luvulta joissa oon yhtheyttä hänen farmuurin sukutalhoon Härmä Kuivakankhaala.

Mikaela näkkyy useasti monisssa eri langoissa Feispukissa, olletikki ryhmässä ”Sie tiät ette sie tulet Mataringistä jos….”, siinä ihmiset ahmiva vanhoita aikoja: kellastunheita luokkakuvia ja kuvia rakenuksista mikkä nyt oon poiessa. Mikaelala oon ussein vastauksia muuttanheitten toornionlaaksolaisten kysymyksiin heän kotiseuusta.

-Mie luen paljon ja olen räknäny ette olen lukenu noin 130 kirjaa Toornionlaaksosta ja sen histuuriasta. Olen varmasti tehny sitä 20 vuotta.

-Mulla oon aina ollu tämä into, mie uskon ette mie synnyin sen kansa.

Mikaela oon kasunu ylös Mataringin keskustassa mutta oon ussein ollu Kuivakankhaala koska mamma ja pappa tuleva sieltä ja kotitalot oon vielä jäljelä. Ja joo, hään oon sukulainen hokkyprofsin Linus Omarkin kansa, jos joku hunteeraa. Net oon nepokat.

Mikaela oon tutkijatyyppi ja tykkää latoa pysleä, hään kertoo. Arkiolossa hään oon korkeakoulutettu siviilinsinööri konetekniikassa mutta oon nyt kahen työn välilä.

-Mie olen kasunu paikassa missä minun vanhiimillä oon heän juuret. Mulla oon aina ollu minun histuuria minun ympärillä ja olen kuulu paljon selityksiä vanheemiltä.

Släktgården Härmä i Kuivakangas Foto Privat

Mikaelan farmuuri asu Härmän sukutalossa Kuivakankhaassa. Kuva: Privaatti

Kahvela Verinen kirves (Blodiga yxan)

Mikaela löytää paljon jänniä selityksiä hänen kirjoissa mitä hään jakkaa netilä. Esimerkiksi selitys Maria Nilssonnin ensimäisestä kahvelasta Pirttimaassaa jota kuttuthiin Kahvela Verinen kirves (Blodiga yxan) koska yksi kahvelapiiträäti oli jahanu yhtä liikaa lähelekäypää milittääriä kirhveelä. Marialla oli jälimyttäin Maijan tjoski Sentraalikoulun lähelä.

Oon hankala tehhä histuurisen kysymyksen ryhmässä ette Mikaelalla ei ole hyvä ja perustettu vastaus siihen. Piiain se kirjottaa oman kirjan kotiseuusta jonku aijan päästä kaikista mitä se oon kaivanu esile vuositten aikana.

-Mutta se taitaa viipyä, hään miettii, mulla oon paljon kokoamista jäljelä.

Mikaelalla oon kans into meänkiehleen. Mennyvuona hään pani päämääräksi ette lukea kaikki meänkieliset lastenkirjat.

-Mie olen lukenu kohta kaikki, suunile parikymmentä. Mie en saata meänkieltä mutta mie yritän oppia niin paljon ko maholista.

Kerran hään luki yhen suomenkursin ynivärsiteetissä ja se oon antanu hälle aikasen pohjaymmäryksen.

Mikaela onn vasta lopettannu ilmastoopettajakoulutuksen Naturskyddsföreninkissä Mataringissä ette informeerata pulitiikkeriä Norrbottenissä ilmastokysymyksistä.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund