”Mie halvan pystyä tekehmään kauppoja rajan yli”


Pystyä puhuhmaan sukulaisten kansa ja aijan olhoon tekehmään kauppoja yli rajan oon saanu 16-vuotihaan William Körlénin opiskelheen meänkieltä.

-Mie olen aina tykäny ette meänkieli oon villin kaunis kieli. Mie halvan mielelhään pystyä puhuhmaan sitä vanheemitten jellivaaralaisten sukulaisten kansa ja siksi mie halvan oppia sen. Mie aloin opiskelheen sitä ko mie olin yheksänessä luokassa, tämä uumajalainen selittää.

William tykkää erityisesti Kilvon kielestä, joka nyt oon melkeen kuolemaisilla. Vain vanheemat ihmiset saattava sitä ennää tänäpäivänä ja Williami halvaa viä sitä etheenpäin.

-Nyt mie opin toornionlaaksonsuomea minun opettajalta, Anders Emanuelssonilta, ja Kilvon dialektiä minun isältä.

Williami osasi kauheen vähän meänkieltä ko hään alko lukheen sitä. Sanavarasto rajottu räkinkisanhoin ja kiroukshiin. Hään oli lainanu sanalistoja sillä meininkillä ette hään olis päässy etheenpäin mutta hän tykkäsi ette oppminen oli hankala yksisthään. Samhoin aikhoin hään sai tietää ette hällä oli oikeus äitinkilenopetuksheen.

-Aluksi mie olin ainua opiskelija minun vuosikursila.

Williamin isä oon kasunu ylös Jellivaarassa meänkielisellä perukalla ja oon viimi aikhoin alkanu käyttämhään kieltä pojansa kansa ko poika oon alkanu näyttämhään ette hällä oon intressi siiheen.

Kouluopetus tapahtuu sillä laila ette Andersi tullee Dragonikoulule, missä Williami käypii Ekonomiiprukrammia, kerran viikossa opettamhaan 2-3 koululasta. Opetusplaani oon suunile sama ko niilä täysilä oppilhaila jokka lukeva Uumajan yniversiteetissä.

-Olen oppinu paljon tänä vuona, Andersi oon oikeen hyä opettaja.

Mikäs oon pahhiinta?

-Oon niin paljon sanoja ja se oon hankala saa niitä istumhaan. Monet sanathään oon suomalaisia ja se oon niin kaukana ruottin kielestä.Williamin tärkein tavote opinoissa oon pittää Kilvon dialektiä elävännä.

Kramatiikki sitä vastoin ei aiheuta hälle sen suurempia prubleemiä.

-Saapii nähhä saanko mie sen suijumhaan sen verran hyvin ette se jääpii elhoon vielä joksiki aikaa.

Yksi muu tavote opiskelussa oon oppia puhuhmaan toisten meänkielisten kansa ja ette saattas käyä Suomessa ilman ette kieli antas hankaluuksia.

Williamin tarkotus oon alkaa kauppamieheksi.

-Jos saattaa meänkieltä niin askel suomen kiehleen ei ole pitkä.

Yksi haave oon kansa ette joskus hommata styykan Jellivaaran lähele ja pystyä sielä porisheen naapuritten kansa.

Miksis niin harvat sinun koulussa lukeva meänkieltä?

-Mie en usko ette net tykkävä ette siittä olis mithään hyötyä. Mie tunnen monta jokka saattasit lukea sitä, mutta net tykkäävä piiain ette net saattava käyttää heän aikaa muuhuun.

Sen lisäksi ette hään saarnaa meänkieltä isänsä kansa niin Williami kuuntelee Meänraatiotaki.

Meänkielensi Erling Wande