Posted on

Rappari ylistää Tornionlaaksoa Spottifai-listala

Kappale 953 HPDA oon syntyny rakhauesta Haaparannale ja rakhauesta ihmiselle. Sebastianin suunitelma oon ette tehhä kappaleita teemala Tornionlaakso. Valokua: Privatti.

Rappikappalheela joka ylistää rakhautta Haaparanthaan ja elähmään, Sebastian Westin-Viippola pääsi Spottifain ”Release Radarhiin”.

Mie halvan ette net jokka oon jäähnee sinne ylös saattava olla ylpeät Haaparannasta ja ette net ei missään nimessä häpeä heän taustaa, sannoo 25-vuotias.

953 HPDA oon syksyn aikana leviny netilä koko Ruottissa ja varhmaan rajojen ulkopuolelekki. Sebastian Westin-Viippola, syntyny ja kasunu ylös rajakaupunkissa, oon kappalheen takana. Poika oon meetiassa selittänny enniten hänen katkenheesta sölästä ja hänen lujasta halusta ottaa elämän taltheen. Nyt hään oon ottanu mysikaalisen jättiläisaskelheen.

Artistinimi oon TornedAlien ja mysikkiviiteossa 953 HPDA oon strooffia ruottiksi ja meänkielelä.

”Vart jag än far

Vet jag exakt vart jag har

Mitt DNA

HPDA 953, ja

Borta bra men hemma bäst

Var är nästa hemmafest

Med den finska kulturen …?”

Se oon Sebastianin ensimäinen oma kappale missä hään oon tehny kaikki alusta saakka.

Mysikaalinen ylistys hänen omile juurile ei ole kirjotettu semmoselta joka oon kasunu ylös jitarri käessä.

– Ei,ei, mie olen ollu niin epämysikaalinen ko sitä saattaa olla. Sitä saattaa harjottaa kykyä.

Sebastian alko pellaahmaan ko se oli kahenkymmenen!

Tekstiä sen siihaan hään oon aina kirjottannu ja se seuraa hänen yritystä ette ”tutkia mitä minun päästä löytyy, ette kytkeä ajatukset kokhoon.” 

Halvaa selittää elämän maholisuuksista

Nyt hään valmistautuu ette jälkhiin uuenvuen selittää nuorile kunka arvokasta se oon ette ottaa elämän taltheen. Hällä oon ittelä kokemusta kunka ankara elämä saattaa olla, mutta kans kunka tärkeä se oon ette arvottaa sen mitä sulla oon. Hään halvaa antaa toivetta nuorile ja näyttää ette paljon oon maholista vaikka oon vastakäymisiä. Hänen oma takaisku tuli hälle 2015.

Kahen kaverin kans hään aiko tutkia buddhismiä ja kohtasi Dalai Laman Indiassa. Pikkusta ennen vahinkoa Sebastian oli ollu hiljasuuessa kymmenen päivää ja metiteeranu.

– Met olima menossa yhele vesiputtouksele Himalayassa missä met meinasimma ripustaa meän hängmatot ja nukkua niissä vyön yli

Ko hään putosi net 7-8 meeteriä jyrkästä vaaranlaijasta ja makasi maassa, tietosanna ette hään oli vakavasti loukkaintunnu, hään tunsi kumman rauhan.

– Tähtitaivas oli niin kaunis, en ollu koskhaan ennen nähny semmosta. Ja mulle tuli semmonen suuri rauha, tunnelma ette ”kyllä se siittä järjestyy”.

Se tuli esile ette hään oli katkassu sölän ja oon tänäpäivänä aivan riippuvainen hänen rullatoolista. Mutta hään ei anna sen estää. Toisinpäin hään oon alkanu Youtubekanalin Loopwhoop missä hään selittä elämästä rullatoolissa, nauru silmässä. Ja ko tämä kirjotethaan hään oon Ameriikassa missä hään oon myötä MM:issä bobissa! 

Sebastian tykkää reisata, se oli reisussa ko hään katkasi sölän. Valokua: Privatti.

Turvalista olla tornionlaaksolainen

Sebastian assuu Boråsissa tyärystävän kans ja mysikki oon yks hänen tärkeimistä intohimoista. Sen hään luopii taatturin ääressä missä hään pannee ääniä/instrymänttiä ja nauhottaa oman jitarripelin. Nimen TornedAlien Sebastian oon ottanu suulu-artistinimeksi, mutta hään pellaa monessa muussaki ryhmässä, esimerkiksi Klotets tuffingar yhessä Jakob Göthagerin kans.

– Se olis ollu mukava jos mulla olis ollu rakhaus Haaparannale ja suomalaisele kylttyyrile jo pienenä. Nyt mie tykkään ette se oon tärkeä ette nuoret sielä ylhäälä tunteva ylpeyttä, ette niilä oon turva siinä ette oon tornionlaaksolainen ittessä vaikka olisit missä mailmassa.

– Ei sitä tartte hakea kaikkea ulkopuolela Tornionlaaksoa ko sielä oon jo paljon olemassa.

Katto TornedAliens mysikkiviiteota 953 HPDA, sisälepelattu Haaparannassa: 953 HPDA

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund.

Myysikkeri ja boblaskia! Sebastian Westin-Viippola oon älykäs monela alala. Valokua: Privatti.

Posted on

Kielentutkija: ”Meänkieli tullee elähmään, siihen oon suuri kiinostus”

Älkää uskoko pessimistisiä rapporttia meänkielen tulevaisuuesta. Keino ette valita informantit uusumin päältä ei toimi minuriteettikielele, meinaa Leena Huss, tutkimusjohtaja Uppsalan ynivärsiteetissä. Kuva: Susanne Redebo

Siihen oon suuret maholisuuet ette meänkieli jääpii henkhiin. Viimi kahenkymmenen vuen aikana oon tapahtunnu paljon mikä oon antanu kielele vauhtia. Kirjoja kirjotethaan, artistiä ottaa ylös kylttyyrin, ynivärsiteettikursia alotethaan ja meetia tuottaa ohjelmia jokka lähtevä kielestä ja kylttyyristä.

Leena Huss, professori suomenkielessä ja tutkimusjohtaja Uppsalan ynivärsiteetissä, oon optimistinen.  

Leenan työ oon tutkia kansalisia minuriteettikieliä ja erityisesti meänkieltä ja suomea. Joka päivä hään skannaa raporttia ja tietoa netistä tässä aihneessa.

Tässä hään antaa hänen mielipitheen missä meänkieli oon tänäpäivänä. 

Älkää uskoko kaikkia raporttia

-Vastaaikhoin eurooppalainen rapportti näytti ette asene meänkielelä ja kvääninkielelä oli huono. Net olit haastatelhee nuoria jokka tykkäsit ette meänkieli ei ole niin tärkeä. Mutta jos nuin vain kokoaa ihmisiä sitä saattaa mennä siutti semmosia jokka oon oikeen kiinostunhee!

-Niitä oon monta esimerkkiä nuorista täysistä jokka oon oikeen kiinostunhee kielestä ja ette saa sen pyssyyn hengissä. Se oon päivänselvä asia ette niitä oon pusitiiviä trentiä meänkielessä, erityisesti jos seuraa minuriteettimeetioita meänraatio, UR, saamelaisuutiset, Uutiset… Sielä kuulee ja näkkee ette se tapahtuu. Ei sitä piiain tehhä työtä paikalisesti joka paikassa muutako joissaki kunnissa eli joissaki yhtheisryhmissä, mutta kuitenki. Paikalinen kiinostus ja innostunheitä yksityisiä saattaa jää pois jos hakkee informantit nuin vain.

Muuttakaa lyhyt projektit vakituissiin satsauksiin

-Astrid Kruukka ja mie aloma kielisuihkun vuona 2003 esikoulussa Pajalassa; sanoja, fraasia, lauluja ja loruja meänkielelä. Täälä oli yhtheyttä föreninkitten kans, leikkiä mitä vanhiimat saatoit käyttää kotona, paljon hyviä iteoita… Kaikki vanhiimat olit ihastunhee ja kläpit alot käythään meänkieltä kotona. Mutta sielä oli huoli ette se katoais ko kläpit tulit kouluikhään, sillon ei ollu tukea kielele. Projekti loppu kahen vuen päästä ja met emmä tiä mihinkä kläpit sitte jou’ut.

-Mie toivon ette nyt, ko hallitus satsaa kansalissiin minuriteethiin, ei laiteta aivan lyhyjä projektiä. Tulisielut jokka tekevä työtä niissä ei jaksa vaikka kunka kauon.

Halu häätyy olla nuorila

-Jos se olis niin ette ei yhthään kläppiä eikä nuorta opi kieltä, niin met olema hävinheet. Se häätyy löytyä kiinostus nuoremalla polvela ja nuorile häätyy antaa maholisuuen oppia. Se häätyy kans tuntua mukavalta.

-Kriittikkerit meinaava ette issoin osa nuorista lapsiperheistä ei saarnaa meänkieltä kotona vaikka kläpit oppiva sitä koulussa. Sillon unhoutethaan ette se alkaa sillä ette jokku harvat praativa kotona ja vähän kertaa määrä lissäintyy.

”Soita sukulaisele ja sano hei sinun äitinkielelä!”. Niitä oon kongnitiiviä keinoja ette auasta mentaalia lukkuja.

Pesimistit ja optimistit kohtaava

-Jos joltaki kyssyy meänkielen maholisuuksista jää henkhiin niin se sannoo ette paljon oon tapahtunnu. Toiset tykkäävä toisinpäin. ”Se tapahtuu aivan liika vähän ja se mitä essiinty tuli aivan liika hiljain, juna oon menny, se olis häätyny tulla 20-30 vuotta aikaa.”

-Samat vastakohat löytyvä suomen ja saamen ryhmissä. Jokku tykkäävä ette se tapahtuu liika vähän ja mennee liika hithaasti.

-Mutta jos hunteeraa mitä oon tapahtunnu vuen 2000 jälkhiin ko meänkielestä tuli julkinen kieli, niin se oon tapahtunnu villin paljon! Sen häätyy kattoa taappäin ette näkkee kehityksen. Mie en usko ette kieli katoaa, meänkielele oon niin suuri kiinostus.

Monta taattua satsninkiä

-Niitä oon monta esimerkkiä taatuista satsninkistä. Kierunassa oon alettu kakskielinen esikoulu (Pikku Karhu joka oon suomen- ja meänkielinen). Luulajassa yritethään järjestää merkittävän kakskielisiä esikouluja muun muassa meänkielessä.

-Toinen esimerkki oon kieliaktivisti Daniel Särkijärvi joka leikittellee kielen esile kläppiin kans, se oon hurja. Petakookit oppiva kans hänen kautta kunka saattaa tehhä. Uumajan ynivärsiteetilä oon vasta-alkuskursia meänkielessä ja sielä koulutethaan opettajia kielessä. Muita paikalisia keksintöjä löytyy. Kaikki tutkimus näyttää ette se oon paha onnistua elvytyksen kans jos se ei ole paikalisesti kytketty ihmissiin. Voima ja halu häätyy tulla ihmisistä ittestä.

-Monta pusitiiviä trentiä oon meetiassa: avisia, teevee, raatio ja eri haastatteluja. Se näyttää ette niitä oon paljon enämpi järjestelmiä jokka kuuluva kielen kans yhtheen. Artistit nostava esile kylttyyrin, kirjailiat kirjottava kielelä eli kielestä/kylttyyristä, nuortenohjelmia raatiossa ja teeveessä, uusia filmiä jokka kuuluva meänkielen kans yhtheen…

-Mie uskon paljon kylttyyhriin. Kaunokirjalisuus, filmi ja mysikki vaikuttava ihmisseen syemästi ja näyttää enämpi tuntheita.

Ette ei käyttää kieltä vaikka oon oikeus

 –Raportit näyttävä ette ihmiset ei käytä heän kielelisiä oikeuksia virastoita kohi. Syitä oon monta: se saattaa olla hankala praatia viranomhaisitten kans heän sanoila ja se saattaa kans olla hankala löytää työläisiä jokka saattava kielen. Se oon sama suomen ja saamen kans. Ihmiset oon harjaintunhee praathiin ruottia viranomhaisitten kans ette se tuntuu kummalta ette 10-20 vuen päästä sanoa ette ”tästä ees mie käytän aivan minun ommaa kieltä”. Eihään sitä halva olla käppyrä.

Ette Stockholmi luultavasti tullee hallintoalue meänkielele 2019

-Jos Stockholmista tullee hallintoalue 2019 se oon iso asia staattyksen puolesta ja kans rahanjaossa. Se oon STR-T:n ansiota ette näin tapahtuu, net oon olhee hyvin aktiiviä ja lopahnee sen eestä.

-Ette saa hallintoaluestaattyksen meänkielele oon merkiny paljon muile kunnile jokka oon tehnee saman reisun. Sielä kieli ja kylttyyri oon nostettu esile kokohnaans erhiinlaihin ja tullu enämpi tunnetuksi ihmisten keskelä.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

Posted on

Mattias kantaa Meänflakua joka päivä

Tornionlaaksonkellossa oon arpanti joka soppii yhtheen Meänflaun kansa. Kuva: Privaatti

Tornionlaaksonkello lanseerathiin ennen Tornionlaaksolaisten päivää 15 heinäkuuta. Kellon takana oon Mattias Snäll, joka oon kasunu ylös Kukkolassa. Kellossa hään ottaa esile färit Tornionlaakson flausta, Meänflausta.

Tornionlaaksonkellola sie saatat kantaa Meänflakua ylpeästi joka päivä, meinaa Mattias. Ja saatat näyttää kuka sie olet.

Yheksäntoistavuotias, joka muutti siirty Luulajhaan viis vuotta sitten, selittää kunka kaikki alko. Hään halusi tehhä tuotheen mikä tuntu erikoiselta ja ittelekullekki kuuluvalta, ja millä oli yhtheyttä alueele missä hällä oon syän.

-Se tuntu luonoliselta ette lähteä Tornionlaaksosta. Ei ole sopevampaa asunpaikkaa ko Kukkola.

2017 hään alotti liikheen Mazas ittemuotoiltuila kelloila kohtuulisilla hinnoila. Tornionlaaksonkellola oon musta kellontaulu ja kuottu arpanti mikä oon keltanen, sininen ja valkea, färit jokka muistuttava aurinkoa, taivasta ja lunta. Malli oon yniseksi ja soppii yhtä hyvin miehile ko vaimoile.

Tyyli oon ykskertanen, niin ette se soppii monenmallissiin vaatetyyhliin.

Kelhoon kuuluu kans musta nahka-arpanti minkä omistaja saatttaa vaihettaa.

Kunkas oon vasthaanotto ollu tähän asti?

-Moni tykkää kellosta, ja tykkää ette se oon hauska ja kiva kampe.

Talo oon jäljelä

Mitäs kotiseutu merkittee sulle?

-Paljon. Miehään olen kasunu ylös Tornionlaaksossa ja muuttanu Luulajhaan mutta se tuntuu tärkeältä ette käyä kylästelemässä sielä usseen.

Mattiaksella oon nepokkia Kukkolassa ja talo missä hään kasusi ylös oon jäljelä. Hänen mamman vanhimat asuva Haaparannala.

Uusi yrittäjä ymmärtää meänkieltä vaikka hällä oon vaikea puhua sitä.

-Mutta mie saatan komyniseerata suomeksi, se mennee paremin.

Mattias halvais julkasta lissää tuotheita millä oon yhtheyttä Tornionlaakson kans, piiain useampia erityylisiä kellonmallia. Tulevaisuus saapii näyttää mitä tullee. Tornionlaaksonkelloja oon ostaa kotisivun kautta mazas.se ja jälleenmyyjitten tykönä Sisaret P, Kukkolankoski, Pesulan Maanpruuki, Restaurang Utblick ja Taavolantalo.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

 Mattias Snäll oon 19 vuotta ja assuu Luulajassa mutta syän oon Haaparannala/Kukkolassa. Kuva: Privaatti

Posted on

Pohjoiskalotin pipliuteekki saattaa saa kansalisen vastuun meänkielen kirjalisuuele.

Pohjoiskalotinpipliuteekki Mataringissä saattaa tulla kansalispipliuteekki jolla on vastuu meänkielen kirjalisuuele. Kuva: Maria Tapani

Tulleekos Pohjoiskalotinpipliuteekistä Mataringissä kansalinen pipliuteekki millä oon vastuu ette ottaa esile ja säilyttää kirjalisuutta meänkielelä? Paikka mikä palvelee muita pipliuteekkiä maassa meänkielisilä kirjoila ja kirjoila kylttyyrihistuuriasta? Uuessa kansalisessa pipliuteekkistratekissä tämä oon myötä esityksenä.

Kuninkhaalinen pipliuteekki, KB Tukholmassa oon saanu tehtävän hallitukselta ette ottaa esile esityksen kansaliselle piplioteekkistratekiile. Tehtävä merkittee ette KB esittää pitkäaikasia päämääriä ja stratekiitä jokka saattava vastata uushiin tarpheissiin. Tarkotus oon esimerkiksi ette eistää  temukratiitä ja lähekritiikkiä.

Erik Fichtelius, entinen vd UR:ile (Koulutusraatiulle) johtaa työtä stratekiin kans mikä annethaan hallitukselle maaliskuussa 2019. Tässä oon kans osia mikkä koskeva kansalisia vähemistöjä.

Fichtelius toteaa ette pipliuteekit oon jo tänä päivänä niin paljon enämpi ko iso kokoelma kirjoja ja aikakausiavisia. Mutta kehityksen seuraaminen vaatii lissää tikitaliseerinkiä ja yhtheistyötä muitten pipliuteekitten kans.

Tutkija Erik Fichtelius, KB johtaa työtä kansalisen pipliueekkistratekiin kans. Kuva: Privaatti

Issoin haaste muutoksitten kans mitä tet esitättä?

– Ette tehhä materiaalin näkösäksi. Sie häyt löytää pipliuteekitten aartheissiin ko sie kuuklaat. Ette pipliuteekit säilyttäisit relevansin niin häätyy olla järjestys ette tikitaliseerata materiaalin ja tehhä sen maholiseksi hakea. Ja sen häätyy tehhä kansalisenna tehtävännä eikä paikalisissa yksityisissä pipliuteekissä.

Osana tutkimuksessa otethaan kansaliset vähemistöt huomihoon. Sanothaan ette erityinen huomio piethään ottaa kansalisille vähemistöile. Nämät ryhmät häätyvä saa olla matkassa ja niile pittää antaa vastuutta ja valtaa koota kielen ja kylttyyrihistuurian yhtheen paikhaan.

Pohjoiskalotin pipliuteekki Mataringissä mainithaan maholisenna paikkana referensipipliuteekile meänkielele. Ette se pittää järjestää materiaalia muile pipliuteekile maassa?

-Joo, mutta tämä oon vain yks esimerkki.

Mikä pipliuteekki joka viimen saapii tehtävän  ei ole vielä päätetty.

Met mielelänsä räknäämä meänkielisiä titteliä ko met tulema pipliuteekhiin ja surkuttelemma kunka vähän niitä oon.

– Minuriteettikielilä ei ylipäätänsä ole niin paljon kirjoja olemassa ja net mitä oon, ei piiain saateta pittää joka pipliuteekissä maassa.

Tässä tikitaliseerinki antaa mahottoman hyviä maholisuuksia, sannoo Fichtelius. Kaikki kirjat jokka oon ulosannettu meänkielelä saattaisit olla tarjola kaikissa pipliuteekissä, ko net vain olisit tikitaliseeratut. Jos joku sitte halvaa vissin kirjan paperille niin sillon löytyy print-on-demand.

– Mutta sillon kansaliset vähemistöt häätyvä olla matkassa itte. Ainuasthaan net itte tietävä mitä kirjoja oon ja mitä lehtiä saattaa hakea esile.

Pipliuteekitten tehtävä ei ole aivan ette koota referensikirjalisuutta, sanothaan pipliuteekkistratekiissä. Se oon kans ette levittää tietoa kansalisista vähemistöistä.

– Tämä osa unhoutethaan ussein. Se saatttaa olla  kyse kylttyyriperintötokymenteeraamisesta, missä arkiivit ja pipliuteekkivirastot tekevä yhtheistyötä. Kunkas sitä tokymenteeraa vähemistön histuuriaa ja selityksiä?

Toinen tärkeä piste oon ette materiaali pittää olla näkösällä pipliuteekissä, koola ja maholinen hakea.

Kunkas hyvät pipliuteekit oon nostaamhaan esile kansalisia vähemistöjä?

– Mie en tiä siittä, ei enämpää ko mitä sain matkhaan siittä aijasta ko olin public servisissä. Sielä opin ette ei riitä aivan ette pittää juhlapuhheita, se vaatii kans työpaijjaa.

Tikitaliseerinkin avula saattaa levittää meänkielen kirjalisuutta koko maassa. Kuva: Susanne Redebo

Kläpit ja nuoret otethaan esile tärkeännä osana meänkielen revitaliseerinkissä?

– Iso osa kirjoista joita lainathaan oon kläppiinkirjat mutta saavakkos kirjailiat sen makson ja huomion jonka ansaitteva? Sen saattaa tutkia paikalisesti.

– Jos kielen meinaa revitaliseerata ette se ellää jatkuvasti niin siinä oon kysymys nuoritten maholisuuksista. Tässä pipliuteekit oon osa mutta ei net yksin pysty siihen.

Niitä oon pipliuteekkihenkilökunnassa  jokka meinaava ette vähänen kysyntä oon syy kirjoitten piehneen mäährään.

– Ei sitä saata mitata kysyntää pienele vähemistölle samala mallin ko muile. Hunteeraa jos sanois samala mallin public servisissä  ette ”met emmä tehe ohjelmia meänkielelä ko oon niin harva joka kattoo.” Met häymä kattoa kansalisten vähemistöitten kysymyksiä ihmisoikeuskysymyksenä. Sillon ei ole kattojannumerot  ja lainanumerot tärkeät.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

Posted on

Pulittisiä taisteluja Tornionlaaksossa panhaan pränthiin

Sosionoomi Lars-Gunnar Winsa halusi ymmärtää itteä, ja alko kaivamhaan kaikissa konfliktissä minkä kans hään kasusi ylös Täränössä. Kuva: Privaatti

Entinen sosionoomi Lars-Gunnar Winsa tuopii esile lujia taisteluja Tornionlaaksossa. 450 sivun kirjassa hään oon päättäny rakkouttaa kartiiniä konflikthiin jokka oon vaikuttanhee Täränön ja Pajalan kunnissa 1930-luvusta asti.

Mie pölkään ette kirja tullee herättämhään hälyä, sannoo Lars-Gunnar kirjasta ”Kolmantheen & neljäntheen polhveen asti”. Niitä oon ihmisiä jokka ei halva ette mie kirjotan tästä, siksi ette net häpeävä ommaa histuuriaa.

Muoto minkä hään oon valinu oon rumani missä oon vahvoja tokymenttäärisiä osia.

– Olen satsanu ette ymmärtää Tornionlaakson ja net erimielisyyet minkä kans mie olen kasunu ylös.

– Ihmiset tuleva varmasti hakehmaan henkilöitä jokka passaava rumanin tyypiksi, mutta ei niitä ole olemassa.

Lars-Gunnar oon kasunu ylös Kainulasjärvessä Pajalan kunnassa. Hänen isä John oli rapea 30 vuotta pulittisesti kiinostunnu (1940 -70 ) ja aijottain kunnanneuoston puhheenjohtaja Täränössä. Hään sattu usseen lujhiin pulittissiin taistelhuin.

Muistoja ja keksittyjä tarinoita Lars-Gunnarin lapsuuen ja nuoruuen aiasta oon sekotettu rumanissa jota hään alotti jo vuona 2000 maissa. Siihen aikhaan hään kirjotti muistoja ittensä vuoksi.

– Sillon mulla oli raskas olo töissä sosiaalihallituksessa Tukholman läänissä, ja ette ymmärtää muita vaatii ette sitä ymmärtää itteä.

Nimi ”Kolmantheen & Neljäntheen polvheen” viittaa siihen ette synti rankasee ihmistä kolmantheen ja neljäntheen polvheen saakka. Kuva: Privaatti

Kirjottaminen lapsuuesta toimi terapiinä mutta muuttu jälimyttäin rumaniksi missä saama seurata varakasta sukua läpi histuurisia kiinostavia tapahtumia. Tässä otethaan ylös laestaatialaisuus ja korpelanliike, herätykset jokka kasusit lujaksi rinnakkaa kahen muun voiman kans: nasismi ja komynismi. Monta ekstreemistä liikettä taisteli 30-luvun lopula sieluista rajala. Siihen tuli vielä perintöriitoja ja pulittisiä ryhmiä.

– Mie en esitä tottuuksia enkä hae syypäitä. Mie vain yritän ymmärtää minun ommaa taustaa, molempain, isän ja äitin puolelta.

Lars- Gunnarin selitys liikkuu pulittisessä ympäristössä. Hään oon hakenu framile arkkiveeratut protokollit kunnanneuostokokkouksista Täränössä (mikä kirjassa kuttuthaan Väylitten kunta) joissa hään oon löytäny monta riitaa.

Monela tasola hään oon periny hänen isän riitoja. Hään antaa jonku esimerkin. Viienkymmenenluvun ensimäisinä vuosina maakäräjä tarjosi ette rakenethaan kolmenlääkärin aseman Täränthöön.

– Se sytytti riian kahen asuntoalueen keskelä  siksi ette ihmiset ymmärsit ette kunnan keskus tulis kehittymhään siihen mihinkä kolmenlääkärin asema siotettais. Ja niitä hyötyjä mitä se olis antanu sille asuntoalueele.

Koska kunnanneuosto ei saattanu tarjota maata lääkäriasemalle niin maakäräjä kyllästy ja käänty Pajalan kunnan tykö.

– Siinä sen näkkee mitä seurauksia tullee ko ei saata olla yhtä mieltä. Piiain se oli ratkaseva askel ette Pajalasta tuli keskustapaikka Tornionlaaksossa?

Riita tuli kans uuesta Sentraalikoulusta mikä pitkän riian takia tuli Täränthöön. Valtion virastot vaait ette Täräntö rakentais nykyaikasen Yläastekoulun ja kylän kaks issointa kylänaluetta halusit molemin tulla keskustaksi. Sillon alot musta-valkeat riiat. Vanhimat jaethiin musthiin ja valkeissiin ko pulittikerit ei pystynhee hoitamhaan asiaa.

Hyvin surulinen pulittinen hiljasuus jako uuesti kunnan asukhaat kahtia.

Monen vuen pulittisen riian jälkhiin, yläastekoulu rakenethiin sinne missä se oon nyt Täränössä. Kirjailia itte kasusi ylös tietosenna ette hään oli valkean johtajan poika, koulussa, missä rekturi oli musta.

Kainulasjärvi-viitta Pajalassa näyttää Lars-Gunnar Winsan toista kotia. Kirjassa kuvathaan vaimoitten elämää rinnakkaa miespuolisitten riitasten pulitiikkojen kans. Kuva: Privaatti

Miksis kirja tuntu tärkeältä kirjottaa?

– Mie halusin rakkouttaa ovea missä oli niin paljon erimielisyyksiä. Jos tohtii tutkia mitä oon kokenu sitä tullee enämpi harmooninen ja ymmärtäväinen muile ihmisille.

– Kirjottaminen oon ollu oikeen vaphauttava mulle. Toivon ette lukiat tunteva sammaa siksi ette se oon syytön. Mie en viittaa yhthään syypäätä.

Mitäs sie uskot ette sinun isä olis tykäny siittä?

– Mie toivon ette hään olis saattanu olla ylpeä minusta.

Nimi ”Kolmantheen & Neljäntheen polhveen” oon otettu Mooseksenkirjoista ja viittaa siihen ette synti rankasee ihmistä kolmantheen ja neljäntheen polhveen.

Suunittelu oon ette 450 sivun rumani tullee ulos vuenvaihtheessa 2018/19 Langen förlaakissa. Toive oon kans kirjailialla ette joskus saa sen käänetyksi meänkielele.

Nootti: Lars-Gunnar Winsa oon koulutettu sosionoomi ja hällä oon monta vuotta ollu työnjohtajan toimintaa Tukholmin kaupunkin sosiaalipalveluksessa. Häntä oon palkittu työstä mitä hään oon tehny syrjättyjen ihmisten hyväksi, esimerkiksi roomitten tilantheessa. 2014 hään sai ammattiliiton Visionin MR-palkinon hänen työstä yhtheentämiselle ja syrjäämistä vasthaan. Nyt Lars-Gunnar oon eläkeläinen ja assuu Nynäshamnissa.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

Posted on

Toornionlaaksolainen yks mailman parhaista taattapelissä

Emily oon valittu jeneraaltirektööriksi Ruottin maajoukkuelle tämän vuen Overwatch World Cup. 

Emily Krumlinde valithiin Ruottin parhaaksi vaimo Starcraftpellaajaksi 2014. Tänäpäivänä 27-vuotias oon yks harvista ammattimaisista taattapellaajista mailmassa. Hänen juuret oon Kieruna-Lainiossa missä mamman suku assuu.

-Mie olen löytäny minun oman pikku loovan mihinkä mie sovin, sannoo Emily ko oon puhe hänen menestyksistä

Emilyn mamma, Anna Elenius, oon nepokka uupperalaulajan Carina Henrikssonnin kans Kieruna/Lainiosta.

– Mie olen itte viettäny suuriiman osan lapsuuesta Lainion ympärillä.

Vuesta 2015 saakka hään assuu Manchesterissä, Englantissa. Emily tykkää ette maa oon pärfekti koska sielä oon enämpi vakava kattanto ammathiin ko muuala mailmaa. Sen lisäksi se oon helppo matkustaa eri tapahtumhiin jos lähtee Englantista.

 

Emily Krumlinde kuuluu huippuryhmään mailmassa SC2-pellaajanna.

 

Neljä vuotta taappäin hään elättää ittensä laivstriimaamalla yleisölle netilä. Olla ammattipellaaja ei ole niin tavalista ja ette hään oon tyär oon vielä enämpi harvinaista.

-Ko mie alon pellaahmaan kotona Västerviikissä ei mulla ollu aavistustakhaaan ette se tullee olheen minun työ.

Mutta vähän kertaa hään oon ottanu halthuun tikitaalisen mailman eri tyrneerinkien kautta. 2014 hään meni koko välin E-urheilun mailmanmestaruutheen Azerbajdzjanissa. Siinä samassa hään valithiin Ruottin parhaaksi vaimo Starcraftpellaajaksi. Hään tuli kolmanelle siale mailmanmestaruuessa.

-SC2 oon niinku sekotus sjakista, pookkerista ja pianusta yhtäaikaa. Sie häyt olla kauhean kätevä sormista samala ko sie häyt räknätä stratekisesti vaikka informaatio oon rajotettu.

Joku aika sitten hään oon heittäny kilpailemasta ja sen siihaan satsanu laivstriiminkhiin twichissä missä hällä oon nimi QueenE. Twich oon viiteostriimpalvelu missä kattojat vaihettava viestiä suohraan Emilyn kans semmosessa yhtheyessä. QueenElä oon tänäpäivänä 91 000 seuraajaa.

 

Emily kantaa Madeleine ”MaddeLisk” Leanderia ankaran ottelun jälkhiin Starcraftissa.

 

Ei yhthään semestiä kuutheen vuotheen

Emily oon aijan olhoon menny SC2:sta Overwatchiin missä hään pellaa ryhmissä tyttäritten kans koko mailmassa. Hään elättää ittensä tillaajitten, reklaamin ja sponsoritten kautta. Mutta kans kattojitten kautta jokka antava hälle ”triksiä” jos net tykkäävä ette viiteo oon hyvä.

-Mie pellaan noin kuuesta yheksään tiihmaan päivässä. Sen lisäksi oon paljon kontturitöitä niin mie olen töissä suunile 16 tiimaa vuorokauessa joka päivä.

Emily triivastuu mahottoman hyvin työnsä kans, ainua hankaluus oon ette se kestää vuorokauen ympäri.

-Minun työ ei lopu koskhaan ja ko mie en jaksa enämpää mie menen nukkumhaan. Mulla ei ole ollu semestiä kuutheen vuotheen.

Se oon tietysti stressistä tietää ette niin hopusti ko hään oon poijessa lähätyksistä hään menettää rahhaa ko ei tule tillaajia. Emily oon tullu tunnetuksi taattamailmassa kans sen vuoksi ko hään kehottaa tyttäritten pellaamista.

-Se oon tullu tärkeä asia mulle. Mie olen useasti myötä panelikeskusteluissa ja tapahtumissa mikkä kehittävä tyttäritten pellaamista. Syy: se oon paljon rasismia, homofopiitä ja huonoa kattantoa vaihmoin tässä urheilussa.

 

Spyro, liilafärisellä lohikäärhmeelä, kuulu Playstation-sukupolhveen. Nykyhään se oon Emilyn käsivarressa.

 

Seksistisiä komentaaria

-Met tyttäret saama ottaa vasthaan paljon ilkeyksiä ko met pellaama, enämpi ko mitä pojat saava. Siksi moni tyär heittää pellaamasta vaikka net oon hyvin päteviä. Kunkas hauska se oon hypätä pelhiin ja kuula ko ihmiset jatkuvasti huutava HUORA sulle ?

Emily halvaa kehottaa tyttäriä löytämhään yhtheyksiä missä oon muita samasta sukupuolesta joita net saattava pelata vasthaan. Hään oon itte uhattu. Kerran hään ei lähteny yhtheen tapahtumhaan seksyaalisen uhan takia yheltä mieheltä joka oli ärsäintynny siittä ko hään yritti ottaa siiaa yhtheen mailman miehisiimphään teolisuutheen. Mikkäs ominaisuuet tekevä sinun niin päteväksi?

-Jonku verran menestykset riippuva siittä ette mulla oon aspergerin syntroomi, mie saatan keskittyä yhtheen asihaan hyvin kauon. Ja sitte mie käytän paljon aikaa träänaamisseen.

-Sitten häätyy kattoa mitä saattaa parantaa. Monela pellaajalla oon hankala nähhä omia erheyksiä ja syyttävä muita.

Sie olet viettäny monta kessää Lainiossa. Kaipaaks sie mithään sieltä?

-Joo, kauhean paljon. Koska mie helposti rasitun valosta ja äänistä minun työssä mie tykkään tulla Lainion luonthoon ja kokea hiljasuuen. Ja sitte mie kaipaan minun perettä sielä ylhäälä, mulla oon iso läheinen pere ja monta nepokkaa. Ja mie rakastan lunta.

 

Meänkielensi Karin, Märta ja Linnea Nylund 

Fotnot 1: Emily oon valittu jeneraaltirektööriksi ruottin maajoukkuelle tämän vuen Overwatch World Cupissä.

Fotnot 2: Katto ko Emily pellaa www.twitch.tv/QueenE.

Posted on

Nuorten kulttuuristipenti 2017

Gun Olofsson, johtokuntajäsen, ja stipentinsaajat Julia Niemi ja Klara Pasma. Kuva: Hasse Stenudd, Haaparannanlehti

Julia Niemi ja Klara Pasma saava nuorten kulttuuristipentin heän pätevistä saavutuksista Tornionlaaksonteatterin lavala. Net oon olhee myötä useassa julkisessa teatterituotanossa ja 2017 net esitit näytelmän KONTROLLI! Tornionlaaksonteatterin puolesta. Se oon hymoristinen traama nuorele ja täyele yleisölle, kirjotettu ainuasthaan orkinaalikielelä, meänkielelä. Vaikka Julia ja Klara ei puhu meänkieltä joka päivä, mutta oon kasuhnee ylös meänkielisessä ja suomalaisessa ympäristössä ja lukeva kieliä koulussa, net esitit 40 minutinpitusen tialookin aivan meänkielelä. Kappale näytethiin 17 kertaa tyrneevuona 2017, niin koulu- ko ylheisnäyttelynnä Norrbottenissa. Rapea 800 henkilöä, joista issoin osa oli yläastheen nuoria, sait tällä mallin ottaa ossaa teatterista jonka Julia, Klara ja Anton Hennix-Raukola esitit meänkielelä.

Julia ja Klara oon nuoret esikuvat näyttämötaitheessa meänkielelä.

Posted on

Äitinkielenopettajat meänkielessä tekevä työtä vastatuulessa

Äitinkielenopettaja Mervi puhhuu aina meänkieltä hänen viienvuotihaan pojan Aronin kans.

 

Puute opetusmateriaalista, liika vähän opettajanjohatuita tiimoja ja vanheempia jokka ei puhu meänkieltä kotona. Äitinkielenopettajat meänkielessä tekevä työtä vastatuulessa, näyttää ypsatsi minkä Mervi Erkheikki oon tehny.

-Se vaatii ensisiassa lainmuutoksen oppituntien lissäyksestä vakituisseen lukujärjestykseen ette kieli säilyis, uskoo Mervi Erkheikki äitinkielenopettaja meänkielessä ja suomenkielessä.

Mervi, joka assuu Salemissa, valmistu hänen kantitaattiypsatsin kans ”Ei kieltä opi koulussa, sen häätyy oppia jokapaikassa” talvela ko hään oli Uumajan ynivärsiteetissä. Ypsatsissa hään oon haastatellu neljä opettajaa jokka opettava meänkieltä. Kaks niistä toimiii hallintokunnissa ja kaks oon töissä kunnissa mikkä ei ole hallintokunnat.

-Mie halusin nähhä jos oon eroja niissä; kunka meänkieltä kattothaan kussaki kunnassa. Sitähään uskoo ette tuki kielele oon isompi hallintokunnissa.

Mervi hämmästy tuloksesta.

-Mie huomasin ette ei oteta enämpi huomiota minuriteettikiehleen hallintokunnissa. Se näyttää toisinpäin olla niin ette meänkielenopettajat näissä kunnissa tekevä työtä vastatuulessa. Se oli yllätys huomata sen.

Kehotethaan uhraahmaan heän opetustuntia

Net kaks opettajaa mistä tässä oon kyse antava monta esimerkkiä kunka heät kohelthaan johtokunnalta ja henkilökunnalta. Net riskeeraava saa huonompia salia heän tiimoile ja saava kans tuntea painostusta työkaverilta ette uhrata heän opetustiimat ”tärkeimille” aihneile. Yks niistä joka haastatelthiin oli kuulu yhen kunnanjohtajan sanovan ette ei meänkieli ole mikhään kieli.

Yhtheistä kaikile opettajille oon ette het kritiseeraava ette ei ole opetusmateriaalia. Enin osan het häätyvä tehhä itte vapaaikana. Se aiheuttaa ette oppilhaat tuleva kokkeilukaninia materiaalile minkä opettaja ei tiä jos se toimii käytänössä.

-Se tullee vähän ”learning by doing” hyvin löysilä paperilla. Ja se ei ole optimaali yhelä oppikirjala kaikile vuosikursile peruskoulussa- niinku se nyt oon.

Kirjaa mihinkä Mervi viittaa, Meänkieli, esimerkiksi ei sovi aivan vastaalkusille kielessä. Toiseksi tänäpäivänä puuttuu kokohnaans oppimateriaalia oppilhaile jymnaasietasola.

Mervi Erkheikki siirty vastaaikhoin Uumajasta Salemhiin Tukholmassa. Hänen tieto suomenkielessä ja meänkielessä oon kysytty etelässä.

Vähhiinthääns kolme tiimaa tarttee

Net haastateltu oon yksmielisiä ette yks opetustiima viikossa oon aivan liika vähän. Häätyis saa vähhiinthääns kolme tiimaa ette saa resyltaattia. Erityisesti jos oppilhaat ei puhu kieltä kotona.

-Kyllähään sitä oppii jotaki tiimassa mutta opettajanna sie saat alkaa uuesti ensi kerrala ko kohathaan ja repeteerata. Jos sulla oon vain tiima viikossa ja et saa apua kotoa se oon kohta mahoton oppia uuen kielen. Vaikka sulla olis kunka pätevä petakooki.

Issoin uhka kielele?

-Ennemin mie olisin sanonu asentheet, mutta se oon muuttumassa. Nyt oon isompi into meänkielele, mitä oppilhaat ja täyet halvava oppia ja minkä moni tykkää oon kuuli kieli.

Sensiihaan ongelmat tänäpäivänä oon kytketty lainpäätöksiin, tykkää Mervi. Ei se riitä ette met taistelemma itte mutta met häymä saa tukea ylhäältäpäin ja sillon häätyy tulla lainmuutoksia.

-Jos met saama läpi lakiesityksen mikä sannoo ette minuriteettikieli pittää olla kouluitten vakitussa lukujärjestyksessä, niin se oon iso askel oikehaan suunthaan.

Tänäpäivänä monta äitinkielentiimaa panhaan ulkopuolele vakituista kouluaikaa ja sillon se kilpailee lasten vapaaikaaktiviteetitten kansa.

Valtion piitraakit katoava

Mervi tykkää kans ette se häätyis tutkia mihinkä minuriteettirahat mikkä kunnat saava valtiolta katoava. Hällä oon monta esimerkkiä kunnista mikkä oon lähättänhee piitraakit kokohnaans muihin osastoihin orkanisasuunissa, aivan siksi ette ei kukhaan ole valvonu asiaa.

Toinen tärkeä mielipie mikä tuli esile ypsatsissa oli vanheemitten merkitys.

-Net häätyvä ottaa vastuuta ja puhua meänkieltä heän lapsitten kans. Moni opettaja selittää ette kieli kotona heän oppilhaila kohta aina oon ruottinkieli, vaikka vanheemat saattava meänkieltä.

Yllättävästi se kyllä näyttää ette vanheemat kunnissa mikkä ei ole hallintokunnat oon enämpi innostunhee heän lapsitten kielitaijosta ko net jokka asuva hallintokunnissa missä kieli puhuthaan ja kuuluu jokapaikassa.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

Posted on

Camilla rakentaa oman koulutuksen suomen- ja meänkielele

-Mie saan ussein näyttää eroja suomenkielessä ja meänkielessä minun oppilhaile, sannoo kieliopettaja Camilla Mattila. (Valokuva: Yksityinen)

 

Camilla Mattila oon kolmikielinen. Ruotti, suomi ja meänkieli oon 27-vuotihaan arkikielet. Nyt hään lukkee opettajaksi suomenkielessä ja meänkielessä. Tarve opettajia minuriteettikielissä oon suuri.

Ei ole yhthään erityistä koulutusta opettajille kumphaanki suomenkiehleen ja meänkiehleen. Niin Camilla järjestää oman tien missä hään saapi pätevyyen opettaa minuriteettikieliä. Hään lukkee pari vuotta sitten kumpaaki suomea ja meänkieltä yksityisissä kursissa Uumajan ynivärsiteetissä.

-Äitinkielessä riittää jos sulla oon ainetaitoa opettaa. Mutta ajatus oon ette minusta tullee pätevä kieliopettaja.

Mataringissä oon iso tarve Camillan taitoa, siksi hällä oon jo tehtäviä peruskouluissa ja jymnaasiekouluissa. Nyt justhiin hällä oon 23 oppilasta suomenkielessä ja tistansila hään opettaa kaks oppilasta meänkielessä. Net asuva Uppsalassa.

Camilla oon kasunu ylös Korvassa Mataringissä.

-Minun isä Roger oon aina puhunu ruottia kotona ja äiti tullee Suomesta. Minun sukulaiset isän puolelta oon puhuhnee meänkieltä niin mie olen kasunu ylös kolmen kielen kans.

Hällä oon kauon ollu hunteerinki tulla opettaja, ensin se oli matematiikkiä mitä hään hunteerasi. Mutta aihneenopettajanna häätyy valita kaks ainetta ja suomi ei löytyny lisävalintanna.

Luki suomea harrastuksena

-Sillon mie alon lukheen suomea harrastuksena. Sitte mie hoksasin ette mie kuitenki saattaisin tulla opettaja suomenkielessä, omala keinola.

Ko kielenoppimiset oon valhmiit hään meinaa lukea petakokiikkiosan. Hään räknää olla valmis rapean kolmen vuen päästä.

Miksis justhiin meänkieli?

-Sehään oon yksi minun äitinkielistä, puhua ja lukea tullee auttomaattisesti mulle. Mie halvan kans auttaa ette säilyttää sen tulevalle polvele.

Camilla tykkää ette se oon tärkeä ette kans syventyä kramatiikhiin ja tavvaamisseen.

-Mie en toela tieny ette oon tarve minuriteettiopettajia täälä ylhäälä, sen mie sain kuula ko mie puhun koulujohtajan kans joka kysy enkö mie saata alkaa varsin. Nyt se tuntuu vielä tärkeämältä ja hauskemalta lukea näitä kieliä.

Saapi selvittää eroja

Mikäs oon haaste hyppiä suomenkielen ja meänkielen välissä?

Mie saan ussein näyttää eroja minun oppilhaile. Moni uskoo ette net saattava suomea koska niilä oon vanhiimat eli äitinvanhiimat jokka tuleva Suomesta. Mutta se oon meänkieltä mitä net puhuva. Sillon mie saan selittää ette justhiin se sanonta oon meänkieltä eli puhekieltä suomenkielessä. Mulle meänkieli oon enämpi luonolinen, se oon sisälä minussa. Suomenkieltä mie häyn hunteerata vähän enämpi.

Camilla oon keriny asua jonku vuen Luulajassa ja oon havanu ette oon paljon mikä oon hyvä vanhaassa kotikylässä, siksi hään siirty takasi Matarinkhiin.

-Mie tunnen ette en ole valmis Mataringin kans.

Hään oon pulittisesti aktiivi ja istuu lapsi-ja koulutusnämtissä. Niinku se ei riittäis hään kans hyppää kotipalvelhuun ja hällä on tehtäviä Komynaalissa.

-Mie tykkään ko oon paljon tekemistä.

 

Meänkielensi Karin, Linnea ja Märta Nylund

Posted on

Instakrammiprufiili aukasee jymmiä yhen toisensa perästä tooltiksen kans

Koira Kärstin lähtee mielelänsä Annan ja Fredrikin kansa Jymhiin. (Valokuva: Privaatti)

Privaatit jymmit saava aina vaikeaman olon isoja ketjuja vasthaan. Mutta poikkeuksia löytyy. Stålnacke/Gunnelbrandin pari Kirunasta aukasee nyt heän viienen laitoksen. Yks voima Jymmi Sverigen takana oon Anna Stålnacke joka kilpailee pikinifitnessissä.

-Ette into meihin oon niin suuri johtuu osittain siittä ette Annala oon niin monta seuraajaa sosialisissa meetioissa, sannoo sampu ja osakas Fredrik Gunnelbrand, 37.

Kieruna, Luulaja, Tukholma, Ypsaala ja nyt kuukaven päästä Västerås. Siinä oon kaikki net viis laitosta jonka takana oon Gunnelbrand/Stålnaken pari.

-Moni jolla oon juuret pohjosessa träänaava meän tykönä etelä Ruottissa aivan sen vuoksi ette met tulema samasta maanosasta. Se oon mukava. Fredrik oon tooltis meetieyhtheyksissä vaikka hään oon ollu töissä Jymmet Sverige:ssä vuesta 2002, ko hään täytti 21.

-Mie pruukaan lykätä Annan minun etheen, hään nauraa, mie en välitä niin paljon avisista ja teeveestä ja semmosesta.

Mutta sampun innossa rakentaa kroppaa ja tulla arvosteltu pikinifitneskilpailuissa, oon luonolinen halu näkyä.

Instakrammiprufiili Anna Stålnacke, 29, oon kilpailu pikinifitnesissä ja voittanu hyviä palkinoita. Tässä sampun Fredrikin kansa, 37, joka mielumin halvaa olla taustala. (Valokuva: Privaatti)

Kompleteeraava toisia

Pari jolla oon juuret Vittankissa (Anna) ja Parkalompolossa (Fredrik) hoitava liikheen yhessä vaikka Fredrik selvittää hänen osan näin:

-Mie olen vahtimestari ja hoijan palvelun. Jos jotaki mennee rikki niin mie sen fiksaan. Anna hoitaa ekonomiin, palkat, hakea uutta väkeä, syöttää sosialisia meetioita, järjestää trääninkireisuja ja tapahtumia…

2011 heän tiet kohtasit Kierunan Jymmissä ja heti ketju sai hyän vauhtin. Vuotta jälkhiin Luulajassa vihithiin yks laitos, 2015 Tukholmassa, 2017 Ypsaalassa ja nyt 2018 Västeråsissa. Paikanmuutos tänä vuona Kierunassa oottaa kruuakaivoksen takia. Uusi Jymmi heän kotikaupunkissa tullee kohta tuplasti niin suuri ko entinen; 1450 neliöä.

Liike kasuaa koko aijan ja tänäpäivänä siinä oon 15 työntekijää. Pari kulkee ylös ja alas maassa ja assuu kolmessa paikkaa: Kierunassa, Luulajassa ja Tukholmassa.

-Viimisinnä vuosina oon valitettavasti ollu paljon Tukholmaa koska met olema alkanhee niin monta jymmiä sielä. Mutta sitähään aina kaipaa kotia…

Miksis Jymmilä mennee niin hyvin?

-Met yritämmä uuistua uusila laitheila koko aijan, laittaa net viimiset. Jos mie löyän jonku erilaisen konheen mie ostan sen heti, siittä tykäthään. Jos met vielä saatama muuttaa eli rakentaa ulos niin met tehemä sen. Markkinarako oon kans tullu ette tottunhee ja vasta-alkuset träänaava yhessä, kaikki oon tervetulheita.

Kirunassasyntynhee Fredrik Gunnelbrand ja Anna Stålnacke valithiin vuosina 2015, 2016 ja 2017 Vuen jymmiksi Fitnessfästivaalissa Tukholmassa.(Valokuva: Privaatti)

158 000 seuraajaa instassa

Fredrik selittää ette kuvia ja filmiä sosiaalisissä meetioissa Annasta ja hänen kaverista leviävä isosti ja se antaa ilhmaista PR:iä. Annala oon esimerkiksi 158 000 seuraajaa instakontussa @annastalnacke.

-Met emmä koskhaan anonseeraa avisissa, ihmiset tuleva siltikki meile.

Annasta oon tullu pyllyträäninkin puolestapuhuja?

-Jaa, piru tiesi kunka monta pylly- ja jalkakonetta meilä oon, ha ha. Se oon tullu kohta meän markkinarako; jos sie halvat träänata pyllyä ja jalkoja niin tehe se Jymmissä.

Mikäs oon sinun favuriittilihas?

-Taitaa olla pahempi minun lihaksitten kansa, mie olen enämpi monipuolinen, mie voin hyvin siittä. Vaikka toivoisin ette olisin enämpi ko Anna. Jos se oon päättäny träänata yhtenä päivänä se tekkee sen, vaikka mitä tapahtuis.

-Itte mie helposti löyän syitä ette ei träänata.

Mitäs sie ja Anna tehettä kymmenen vuen päästä?

Met jatkama tätä vielä. Luultavasti met asuma Luulajassa sillon, eli USA:ssa se oon unelma mikä meilä oon, ette hoitaa jymmin ulkomaila. Mutta meilä oon kans monta paikkaa jäljelä missä saattaa aukasta täälä Ruottissa ja met saama useasti kysymyksiä emmäkö met saata alkaa jossaki uuessa paikassa.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

Fuutnuutti: Gymmet Sverige löytyy instrakrammissa (@gymmetsverige niinki @annastalnacke) ja kotisivula gymmet.nu