Halvaks selittää sinun kokemuksista?

Ruottin Toornionlaaksolaisliitto STR-T oon saanu tukea Kylttyyriteparttemäntistä ette tehhä esitutkinon  ette valasta Ruottin valtion väkivaltaa toornionlaaksolaisile ja meänkielisille. Tämä esitutkimus tehhään aikana 1/11 2017 – 31/1 2018. Esitutkimus tullee antamhaan vastauksen minkälainen jatkuva prosessi saattais olla. Osa esitutkimuksen sisälöstä oon henkilökohtasia kertomuksia, ihmisten omia selityksiä ja kokemuksia. Net alueet jokka kuuluva esitutkimuksheen ja mistä förpynti halvaa koota kertomuksia oon: 

  •  Ruottalaistamisprosessi niinku työtuat, intternaatit ja kielipesät
  • Rotupiolookisia tutkimuksia
  • Intystrialiseerinki – työelämän kohtaaminen ja meänkielisten osa Ruottin hyvinvointiyhtheiskunnan kehityksessä
  • Kylttyyriperintheen ja ruottalaisen yhtheiskunnan kohtaaminen
  • Muuta mitä halvat tua esile

Jos sulla oon kertomus eli kokemus jonka sie halvat jakkaa – ota yhtheyttä  info@str-t.com eli 070-582 40 74. Sinun osalistuminen oon anonyymi muile, jos sie halvat. 

Prässikuttu Kulttuuristipentiä jaethaan ja luentoja piethään vuosikokkouksessa

Lauantaina 23 päivä aprilliä, alkaen klo. 9.30, Svenska Tornedalingars Riksförbund- Tornionlaaksolaiset, pittää vuosikonkressin. Paitti tavalisia vuosikokkous neuvotteluita STR-T jakkaa kulttuuristipentit Katarina Kierile ja Sari Ojale. Vuosikonkressin yhteyessä saama ottaa ossaa luennoista jota Curt Persson, Lennart Rohdin, Kvänlandsförpynti ja Ruijan Kveeniliitto pittää.

Päivä: Lauantai 23 aprilliä 2016

Aika: 9.30

Paikka: Malmfältens Folkhögskola (Lilla Björn), Kieruna

Prässitietoja:

Maja Mella, toiminanjohtaja, +46(0)70-582 40 74

Päivän ajat

09.30 Vuosikonkressin aukaseminen, Tore Hjorth, förpyntin puhheenjohtaja

09.40-10.40 Rotupiulokii paikkakunnalta kattottu – mitäs Maria hunteraasi? Curt Persson, Fil Dr histuuria, Luulajan teknisestä ynivärsiteetistä

Curt för presentation

Curt Persson. Kuva: Privaatti

10.50-11.50 Kunkas net hunteerasit? Kunkas se tuli? Kansalinen minuriteettipulitiikka Ruottissa. Lennart Rohdin, joka johti työtä Hallituskansliassa ko Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä synty

Lennart Rohdin Foto Privat

Lennart Rohdin. Kuva: Privaatti

11.50-12.30 Tietoa kväänistä. Eustajia Kvänlandsförpyntistä ja Ruijan Kveeniliitosta.

NKF Kvänlandsförbundet

12.30-13.30 Päiväruoka ja kulttuuritapahtuma

13.30-13.45 Palkinonjakaminen STR-Tn kulttuuristipentiaatit; Raahvaitten kulttuuristipenti ja Pruuama ja freistaama

13.45-16.00 Vuosikonkressi.

 

Lehistötieote METavisi oon nytten siirtynny paperilta nethiin

METavisi oon ilmestynny meänkielelä ja ruottila vuuesta 1983. Viimiset viis vuotta lehti oon tullu ulos Haaparannanlehen liitheenä.

– METavisi mennee nethiin sentähen, ette meän häätyy pysyä meetian kehiityksen följyssä, sannoo Maja Mella, joka oon STR-T:n toiminanjohtaja.

Vuuen 2015 alussa STR-T:n hallitus teki periaatepäätöksen, ette aviisi tullee siirtymhään nethiin. Keskheisennä syynä tähhään oli ensiksikki, ette netin kautta haluthiin aviisile saaha uusia lukijoita. Toisena syynä tähhään oli, ette valtion Kylttyyrineuvoston tuki aviisille oli pysynny aivan samana viimiset viis vuotta, vaikka lehen toimittamisen kostanukset olit lissääntynheet.

METavisi oon tehny sopimuksen Susanne Redebon kans jututten tekemisestä. Jututten kääntämisestä meänkielheen huolehtii Matti Junes, Erling Wande, Märta Nylund, Karin Nylund ja Linnea Nylund. Aviisin linja pyssyy samana ko ennenki: uutisia, kylttyyria, persuunajuttuja ja ilmotuksia.

– Saattas olla aika jännää, jos ihmiset innostuusit lähättämhään aviishiin niinko ennenki heän kertomuksiihaan ja pakinoithaan, Maja sannoo.

Pressikontakti

Maja Mella, STR-T:n toiminanjohtaja, mopiili numero +46-( 0)70-582 40 74

 

Faktoja METavisista

STR-T oon julkassu METavisia vuuesta 1983. Lehen nimi oli 80-luvun alkupuolela Meikäläiset. MET-aviisi oon äänitorvenna niin meänkielisile ko ummikoilekki tornionlaaksolaisile. Meitä räknäthään olevan Ruottissa kaikkiihaan siinä 70000. Päätarkotuksenna oon valvoa ja peilata meänkielen tilanetta yhtheiskunnassa sekä nostaa framile Tornionlaakson kyltyyria ja pittää silmälä tapahtumia, jokka koskettava tornionlaaksolaisia ja meänkieltä puhuvia. MET-aviisi saapi tuotantotukea valtion Kylttyyrineuvostolta.

 

Meänkielensi Matti Junes

 

Nuorten kylttyyristipentiaatit 2014

Alva Eriksson Kalla, Elvira Pääjärvi ja Ella Rönnbäck kuuenessa luokassa ja Adam Alldén, Sanna Pieskä ja Tuvalisa Ylitalo seittemänessä luokassa Pajalassa saavat vuen stipentin.

FN:in konvensjuunissa lasten oikeuksista jonka FN:in jeneralförsamlinki hyväksy 20 nuvemperiä 1989, artikkeli kolmekymmentä määrää ette: ”Lapsila jokka kuuluva vähemistöryhmiin eli alkuperässiin kansoihin oon oikeus omhaan kiehleen, kylttyyhriin ja uskonthoon”.

Oppia kieliä oon isosta merkityksestä oppilhaitten kieli- ja tionkehitykselle. Se vaikuttaa oppilhaitten itenttiteetin luomisheen ja heän maholisuuksiin tulevaisuuessa. Kieli oon ihmisen paras vehe hunteerinkissä, komyniseeraamisessa ja oppimisessa. Kielen kautta ihminen kehittää hänen itenttiteettiä, selittää tuntheita ja ajatuksia ja ymmärtää kunka muut tunteva ja hunteeraava. Se oon tärkeä ette oon rikas ja monipuolinen kieli ette saattaa käsittää ja toimia yhtheiskunnassa missä kylttyyrit, uskonot, sukupolvet ja kielet kohtaava.

Sillä joka ossaa kieliä oon helpompi kielenkehitys ja oppiminen monela eri alala. Monikielisyys ei ole este, se oon resyrsi joka antaa laajat maholisuuet otta vasthaan haasteet jokka tuleva klupaliseerinkin ja monikylttyyrisyyen matkassa.

Issoin osa ihmisistä kasuava ylös monen kielen seurassa ja se oon tullu näkösälle ette se oon hyvä ittenkunki mentaalile kyvyle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tällämailmanaikaa monet tutkijatki meinaava ette mitä enämpi kieliä ihminen oppii sitä helpompi sillä oon oppia vielä enämpi.

Tänäpäivänä löytyy kaikkihaan 5000-6000 kieltä. Ja yks niistä oon meänkieli joka vuesta 2000 saakka oon tunnustettu vähemistökieli Ruottissa. Oppia meänkieltä oon ittesthään arvokasta. Mutta se oon kans kylttyyriteko, tulevaisuuenteko ja tärkeä oon kans oikeuenteko siksi ko meänkielenpuhujat liika kauon oon elähnee alaspainettunna.

Oppiminen meänkieltä oon kysymys nostamisesta, sitä saapii tuntea ittensä ylpeäksi omasta kielestä ja kylttyyristä. Ja aivan niinku muutki kielet, meänkieli oon yniikki kieli jolla oon aivan omat sanonat ja sanat. Kääntäminen sana sanalta esimerkiksi sananparsia harvon toimii, ja pääliseksi löytyy erityisiä asioita joita ei ole muuala.

Alva Eriksson Kalla, Elvira Pääjärvi ja Ella Rönnbäck kuuenessa luokassa ja Adam Alldén, Sanna Pieskä ja Tuvalisa Ylitalo seittemänessä luokassa lukeva meänkieltä koulussa. Se oon rohkea valinta ette lukea pientä vähemistökieltä, niinku meänkieltä. Se oon kylttyyriteko joka vaatii intoa ja työtä, jota nämät oppilhaat oon näyttänhee ette heilä oon.

Kuva: Marlén W Edin

Pruuama-ja-freistaama palkinto 2014: The Magnettes, Pajala

The Magnettes, Rebecka Digervall ja Sanna Kalla, saava STR-T:n Pruuama ja freistaama-palkinon 2014 siittä mitä het oon tehnee mysiikkimailmassa. Nämät kaksi artistiä oon aivan mahottoman hyviä esiintymhään lavala ja mainioita laulajia ja myysikkoja. The Magnettes oon tehnee niin hyviä sävelmiä ja yhtheislaulua aivan oikehaan ABBA-tyyhliin. Tekstit oon ussein syän-ja suru-tyyhliin niin ettei kukhaan saata eppäilä, ette näilä artistila ei olisi juuret Toornionlaaksossa, vaikka tyyli oonki uuenaikhainen ja tempaava. Dyyo oon jo esiintynny New music-seminaarissa New Yorkissa, Nordic days-festivaalila Murmanskissa ja Qstockissa Oulussa. Het oon kansa julkasheet kaksi singeliä, ”Paper cut” ja ”And who we are”.

The Magnettes päästävät kansa kevväilä 2015 heän ensimäisen täysikokosen albymmin ”Sore feet and heartbeats” ja het aikovat tehhä kiertomatkan USA:ssa ja mm. essiintyä ”South by southwest”-festivalila Austinissa, Texasissa.

Het oon oikein hyvin ansaihnee tämän stipendin, joka tullee tekheen Toornionlaaksosta ja meänkielestä tunnettuja heän Ei se kannatte-variantin kautta. Rebecka ja Sanna oon näyttänhee ette kannattee pittää kiini omista toihveista.

Raahvaitten kulttuuristipenti 2014: Lina Stoltz, Luulaja

Lina Stoltz oon jo hänen ensimäisessä romaanissa, Quenas konung (1998) sijottannu oman kirjailiatyön pohjosheen kulttuuhriin. Quenas oon vanhaa kvääniä vastaava nimi. Niin Minna ja hänen Väinä-noita, Stoltzin lastenkirjassa Minna och mirakelmannen (Rabén & Sjögren) liikkuva meän myyttisessä mailmassa, missä ihmeet, fanttasii ja fakta luova uutta kirjalista maisemaa. Stoltzin teoksia oon meänkielelä kans.

Linan viimisiin kirja, Imorgon är allt som vanligt (Rabén & Sjögren 2014), Huomena uusi päivä, oon menny Meänraatiussa jatkokuunelmanna ja Tornionlaakson teatteri aikoo syksylä esittää sen näytelmännä. Kirja oon kaunis kertomus herkästä asiasta, ko perhessä oon väärinkäyttöä, alkkoholismiä. Lina Stoltz oon tärkeä kirjailia ja esikuva, hällä oon juuret Tornionlaaksossa.