Toornionlaaksolaisila oon maholisuus saa kylttyyritalon Stokholmissa

WAO Suomen Instituutissa. Kuva: Susanne Redebo.

Stokholmin Suomen Instituutti aukasee ovet toornionlaaksolaisile. Aijan olhoon sattaa siittä kauhniista Stureplanin talosta tulla ruottinsuomalaisten ja toornionlaaksolaisten yhtheinen kohtaamispaikka. Nyt planeerathaan yhteisiä kylttyyritapahtumia ja meänkielisen kirjoitten hankkimista.

Toornionlaaksolaisila oon olemassa yhtheenkuuluvuus joka oon kehuttava. Jos täälä järjestethään jotaki niin kyllä väkeä tullee, sannoo instityytin vd Anders Erikssonni.

Ko STR-T:n paikalisosasto Toornionlaaksolaiset Stokholmissa miehittivät Suomen Instituutin fiinin konserttisalin Birger Jarlsgatanilla febryaarissa tänä vuona niin talo tuli kerrala täythöön. Näin siittä syystä ette Toornionlaakson teatterin näytös Tjära människa ja WAO-gryppi olit lavala. Tilasuus joka kielen kannalta oli auki yhtä kelle.

-Ei se niin ussein tapahtu ette oon lophuunmyyty, eninthään kerran vuessa ko oon teatteria, sannoo Anders Erikssonni, joka tämän yhtheyessä alko pruuaahmaan ajatusta vilkhaamasta yhtheistyöstä rajaväen kansa. Tämä meni niin hyvin ette mie olen valmis pruuaahmaan maholisuutta järjestää jotaki säänölisesti.

-Meilähään oon yhtheinen kieli toornionlaaksolaisten kansa – vaikka se itte asiassa oon kysymys kahesta kielestä jossa oon paljon samalaisuuksia.

Anders Eriksson. Foto Finlandsinstitutet

Anders Eriksson, Suomen instituutin VD. Kuva: Suomen Instituutti

Ammattimaisia kylttyyriharrastajia

Se mikä enniiten houkuttellee Anders Erikssonnia oon ette Toornionlaaksossa oon niin ammattitaitoisia kylttyyriharrastajia, ennen kaikkia Toornionlaakson teatteri ja JORD.

-Meilähään oon teatterivierailuja suomen kielelä monta kertaa vuessa.

-Piiain oon maholista järjestää jotaki vastaavaa toornionlaaksolaisile, vaikka kirjailijavierailuja samala kertaa?

Suomen Instituutila oon oma bibliuteekki, jossa oon kirjalisuutta suomeksi, ja Erikssonni selittää, ette lainaajitten joukossa oon melko osa toornionlaaksolaisia jokka lukevat suomen suomea.

Instityytti lähättää kansa kirjatipsiä monele maan bibliuteekile ja oon tunnettu siittä, ette se oon enämpi ajan tasala ko vastaava toimi Bibliotekstjänstilä. Tässä instityytti saattas olla avuksi meänkielen kirjalisuuen levittämisessä, huomaottaa Andersi.

-Oon olemassa paljon semmosta mitä met saattasimma kehittää yhessä. Olis hauska jos toornionlaaksolaiset saattasit pittää meän taloa heänki kylttyyritalona.

Talossa oon kansa käynissä kaupalista konferensitoimintaa (seminaaria) jonka kävijäluku oon nuin 40 000 henkeä vuessa. Pyhinä ja illoila oon kuitenki aika rauhalista.

-Mie uskon ette se olis hyvä jos toornionlaaksolaiset saisit yhen paikan jossa het saattaisit olla omitten hommitten kansa niin ette net ei tarttisi olla hakemassa uutta paikkaa joka kerta ko het halvavat kohata toisia.

Nyt Anders Erikssonni oottaa kohtaamista Stokholmin Toornionlaaksolaisten puhheenjohtajan kansa niin ette het saattavat yhessä kehittää ajatuksia yhtheistyöstä.

Meänkielensi Erling Wande

Fullt hus på Finlandsinstitutet när Tornedalsteaterns Tjära människa och WAO underhöll i februari i år. Foto Susanne Redebo

Talo täynä Suomen Instituutissa ko Toornionlaakson Teatterin ”Tjära människa” ja WAO olit sielä tämän vuen febryaarissa. Kuva. Susanne Redebo

 

 

 

Menestyksiä Jordile – Tornionlaakso oon kuuma koko Ruottissa

Pajalassa ei ole koskhaan ollu niin rikas mysikkielämä niinku nyt. Paikan menestysten takana mysikkimaassa oon opettaja Bengt Granberg, sannoo Jordin laulaja Jan Johansson joka nyt halvaa ottaa yli Suomen.

-Eninosala jokka asuva Pajalassa oon ollu Bengt Granberg mysikkiopettajanna peruskoulussa. Hään pani yhtheen komppiryhmiä, otti sulistiä, ja yhen aikaa hään sai kokhoon parhaimpia komppiryhmiä koko maassa. Nuoret sait seenikokemusta hänen kans.

Jord ja Raj Raj Band saava kiittää Bengtiä kehityksestä, sannoo Jan. Jord oon ollu myötä vuesta 2001 ja Jan oon ollu myötä koko reisun. Pantin merkki oon kansanmysikkiä ja moniäänistä laulua: meänkieli kompattu tornionlaaksolaisila melotiilä.

Tornionlaaksolainen mysikki, kunkas sie sen selvität?

-Ilosia ääniä mollissa. Tekstissä oon rehelisyyttä ja syvvyyttä. Jokku laulut kansanmysikissä mitä met pellaama saattava olla 200 vuotta vanhat ja siihen oon syy ette net oon vielä jäljelä.

Jan selittää ette mennee paremin ja paremin Jordila. Itte hään oon päättäny ette täyelisesti keskittyä mysikhiin ja ei ennää hajottaa hunteerinkia muuhun mikä ottaa voimia. 2015 loppu kresjentula Jordile joka teki fiiratun retken Upplandissa. Monta päivää marraskuussa net kuljit ympäri, ja annot esimerkkiä heän mysikistä ja selitit  kuuntelioile mitä heän tyyli merkittee ja miksi meänkieltä puhuthaan Tornionlaaksossa.

-Olima ittekki yllättynhee ette oli niin paljon tornionlaaksolaisia Upplandissa ja ette oli kohta täynä kaikissa konsäärissä.

Jord

Jordryhmässä oon Jan Johansson, Susanne Rantatalo, Erling Fredriksson ja Johanna Lindgren

Ylpeitä tornionlaaksolaisia

Jan huomaa ette tornionlaaksolaiset tuleva enämpi ja enämpi ylpeitä heän juurista.

-Ennen saatot tulla jälkhiin esityksen ja sanoa hiljain ette het oon Pajalasta, Mataringistä eli Haaparannalta. Nyt net selittävä ylpeästi heän juurista jossaki pienessä kylässä ulkopuolela – ette kyllä näkkyy ero.

Tornionlaakso oon kuuma ilman eppäilemättä. Jan näkkee uteliaisuuen seuule, kylttyyrile ja kielele. Rajaseutu näkkyy teeveessä, raatiossa, teatterissa…Itte hään uneksii ette Jord jonaki päivänä oon isoila seenilä ja täyttää kylttyyritalot mysikillä. Piiain pääsee Svensktophiin?

-Uskon ette ei ole ko aikakysymys ennen ko The Magnettes Pajalasta pääsee Svensktophiin.

Kunkas monta reisupäivää teilä oon vuessa?

-170 oli kuintenki 2015. Oon niin ko ei ole niin isoa pypliikkiä Tornionlaaksossa. Halvama mielelänsä pelata täälä ylhäälä mutta ko ei ole riittävästi väkeä, niin häätyy reisata. Oon tullu monta reisua etehlään ja vielä Norhjaan.

Helmikuussa Jan oon myötä konsäärissä Suomeninstityytissä Tukholmassa näytelmälä Tjära människa ja Tornionlaaksolaisen ryhmän WAO: n kans. Mutta ko tämä luethaan WAO oon jo olhee myötä mysikkifästivaalissa Folklandia laivala Talink Silja mikä kulkee Helsinkin ja Tallinin väliä. Nyt WAO halvaa päästä Suohmeen levittämhään heän mysikkiä.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

WAO i Umeå

Wilho Akseli Ollikainen (WAO) Uumajassa