STR-T:n stipentit meänkielen lähettilhääle ja kirjailiale

Katarina Kieri ja Sari Oja. Kuva: Susanne Redebo

Nytten oon selvilä kukka oova kaks STR-T:n vuuen 2015 stipentin saajaa. Raahvaitten kulttuuristipenti mennee Katariina Kierille Uppsalhaan ja Pruuaama ja freistaama-palkinto kielilähettiläs Sari Ojalle Pelhoon.

STR-T:n vuosikokkouksessa Kierunassa jaethiin vuosittaiset stipentit.

Sari Ojan valiinan perustheissa nostethiin framile, kunka hään oon vaikuttannu meänkielen hyäksi usseitten teatteriesitysten kautta ja tehny meänkielistä lastenohjelmaa Ruottin raatiolle. Hään oon jo useampanna vuonna vieraillu Piika-nukkensa kanssa Mataringin kunnan esikouluissa ja kouluissa. ”Sarila oon riittänny enerkiiaa ylitte tavanomhaisen. Hällä oon ihhailtava meänkielen, ruottin ja suomen taito ja hyä näppituntuma siihheen, mistä kläpit tykkäävä.” Saria piethään kans oiken tykötulevanna hänen näytteliän työssä ja ette hään ossaa lumota hänen ylheisön.

– Soon niin ihanaa kuula, sannoo Sari. Niinkö varhmuuen siitä, ette oon oikela tolala. Mie oonki päättänny, ette se häätyy olla lysti siinä, mitä mie tehen. Ko tykkää siittä, mitä tekkee niin tullee valmistaki.

Sari pittää, ette elämä oon liian lyhy hukattavaksi sen kautta, ette triivastuu huonosti työshään. Hään uskoo, ette ittelä kullaki oon täälä oma tehtävä: tehhä sitä mistä tykkää ja mille syän oon syttyny. Ilo ja innotus oova Sarin voimanlähtheinä.

Juuri nytten oon Sarila työn alla, yhtheistyössä Mataringin kunnan ja seurakunnan kans, kouluissa kiertävä draamatoiminta. Hänen työn alla oleva Raamattuseikkailu tehhään meänkielelä ja ruottila.

Katariina Kierile jaethaan aikusten Kulttuuristipenti 2015.

Valiinan perustheissa toethaan, ette ”Hänen kirjailian tuotanthoonsa liittyy kaihoa ja systeemin kritiikkiä… Katariinan erinomhaisen skarpit tekstit nostava hänet tärkeäksi tornionlaaksolaisten esikuaksi.” Nimityksesthään hään sannoo:

-Huomion saaminen merkittee aina paljo. Sehään meinaa, ette jokku oova nähnheet ja arvostanheet minun työtä. Voikos sitä ihminen enempi vaatia?

Oos sulla mithään sanottavvaa nimitystekstistä?

-Mie en pruukaa kommentoia ja vielä väheemän arvostella heän perustheita. Niitten muoto oon stipentin antajitten. Mie olen enniitten yllättynny ja iloonen minun viihmeisestä kirjasta Meän arvo (Vårt värde), ette sitä ole lukennu ainoasthaan kourallinen nörttejä kirjalisuusihmisiä ko muitaki, jokka oova pitänheet sitä kiinnostavanna.

Katariina Kieri tuli STR-T:n vuosikokkuuksseen varsin hopusta sen jälkheen ko hään oli käynny Bolognan issoila lasten- ja nuortenkirjamessuila. Hään oli sielä Astrid Lindgrenin muistopalkintoa jakavan raatin jäsenennä tekemässä tunnetuksi vuuen palkinnonsaajaa.

Tästä sie pääset lukehmaan nimitystekstit kokonaisuueeshaan:

Raahvaitten kulttuuristipenti: Katarina Kieri, Uppsala

Katarina Kierilä oon jo ollut kirjailijanna pitkhään. Katarina näyttää kirjottamisen kautta mitä ihmiset menettävät matkala meänkielisestä Kylästä ruottinkielisheen Kaupunkhiin. Hään kuvvaa kunka se sukupolvi joka ei oppinu vanheemitten kieltä joutu niinku johonki välhiin, ilman oikeata kotiolon tunnetta missään.

Hänen kirjottamisseen sisältyy niin kaipuuta ko systeemikritiikkiä. Katarina lausuu sen tällä laila kirjassa Meän arvo: ”Met olima tietosia meän arvosta. Met tiesimä ette met olima joutunheet sinne mihinkä olima joutunheet siksi ette meän mammat ja papat olit paiskanheet lapiot kiini maahaan ja viimistä kertaa pyhkinheet persheensä Haaparannanlehelä ja sitte laukkonheet yhtheiskunnan työmaale”.

Katarinan tekstitten loistava terävyys tekkee hänestä tärkeän esikuvan toornionlaaksolaisile.

Pruuama-ja-freistaama palkinto: Sari Oja, Pello

Sari Oja saapii STR-T:n Pruuama- ja freistaama-palkinon 2015 hänen aikhaansaamisista meänkielen ja kulttuurin hyväksi. Aluksi hään oli matkassa näyttelijännä monessa eri teatterikappalheessa ja hään oon itte tuottanu lasten prugrammia meänkielelä Ruottin ja suomen kielen eessäkävijännä. Sari oon jo monena vuona vierailut esikouluissa ja kouluissa ympäri kuntaa yhessä Piika-tokan kansa. Näistä vierailuista tykäthään paljon. Vuona 2015 Sari oon pelanut alkholistiäitin roolia Toornionlaakson teatterin asettelussa kappalheesta ”Huomena Uusi päivä”, jonka oon kirjottannut Lina Stolz.

Sarila oon tavalista enämpi energiaa. Hänen meänkielen, suomen ja ruottin kielten ossaminen oon kovasti kehuttava niinku oon hänen sormenpäätunne siittäki mistä lapset tykkäävät. Hänen kyky saa täyet ja lapset innostumhaan ko hään itte näyttelee oon aivan erikoinen. Sari oon selvästi näyttäny ette kannattaa kulkea ommaa tietä.

Meänkielensi artikkeli Matti Junes

Meänkielensi nimitystekstit Märta, Karin ja Linnea Nylund

Maja Mella, Sari Oja, Tore Hjorth och Katarina Kieri. Foto Susanne Redebo

Maja Mella, Sari Oja, Katarina Kieri ja Tore Hjorth. Kuva: Susanne Redebo

Prässikuttu Kulttuuristipentiä jaethaan ja luentoja piethään vuosikokkouksessa

Lauantaina 23 päivä aprilliä, alkaen klo. 9.30, Svenska Tornedalingars Riksförbund- Tornionlaaksolaiset, pittää vuosikonkressin. Paitti tavalisia vuosikokkous neuvotteluita STR-T jakkaa kulttuuristipentit Katarina Kierile ja Sari Ojale. Vuosikonkressin yhteyessä saama ottaa ossaa luennoista jota Curt Persson, Lennart Rohdin, Kvänlandsförpynti ja Ruijan Kveeniliitto pittää.

Päivä: Lauantai 23 aprilliä 2016

Aika: 9.30

Paikka: Malmfältens Folkhögskola (Lilla Björn), Kieruna

Prässitietoja:

Maja Mella, toiminanjohtaja, +46(0)70-582 40 74

Päivän ajat

09.30 Vuosikonkressin aukaseminen, Tore Hjorth, förpyntin puhheenjohtaja

09.40-10.40 Rotupiulokii paikkakunnalta kattottu – mitäs Maria hunteraasi? Curt Persson, Fil Dr histuuria, Luulajan teknisestä ynivärsiteetistä

Curt för presentation

Curt Persson. Kuva: Privaatti

10.50-11.50 Kunkas net hunteerasit? Kunkas se tuli? Kansalinen minuriteettipulitiikka Ruottissa. Lennart Rohdin, joka johti työtä Hallituskansliassa ko Laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteettikielistä synty

Lennart Rohdin Foto Privat

Lennart Rohdin. Kuva: Privaatti

11.50-12.30 Tietoa kväänistä. Eustajia Kvänlandsförpyntistä ja Ruijan Kveeniliitosta.

NKF Kvänlandsförbundet

12.30-13.30 Päiväruoka ja kulttuuritapahtuma

13.30-13.45 Palkinonjakaminen STR-Tn kulttuuristipentiaatit; Raahvaitten kulttuuristipenti ja Pruuama ja freistaama

13.45-16.00 Vuosikonkressi.