Tässä net oon – vaimot jokka oon myötä Saunapaletissa!

Koreokraaffi Justine Kirk oottaa uusia tansuria. Valokuva: Mattias Barsk

Nyt se oon valmis kukka net viis vaimoa Toornionlaaksosta oon, jokka oon myötä SVT:n Saunapaletin jatkossa.

–  Minun tavote oon ette kattoa ette Toornionlaakso ei kuole, met häymä näkyä, sannoo yks valituista, Pia Hulkoff, Hulkofftalosta Korpikylässä.

Metavisi saapii ainuanna meetianna julkasta kukka vaimot tuleva antamhaan heän kuan Toornionlaaksosta Saunapaletin jatkossa. Net oon Pia Hulkoff, Gun Olofsson, Sanna Kalla, Birgitta Rantatalo ja Lena Snell.

Gun Olofsson oon näytteliä Toornionlaakson teatterissa, Sanna Kalla oon yks osa poppiryhmässä The Magnettes, Birgitta Rantatalo oon kielenintonen poropunti Korpilombolossa ja Lena Snell eustaa ICA Lahtista Kaunisjoensuussa.

Itte ytin niissä kahessa ensimäisessä osassa Saunapaletista oli ette vaphauttaa miehen kattanoista ittestä, oon tuottaja Mattias Barsk sanonu ennemin SVT:n kotisivula. Ja muitten ootuksista.

-Mutta minkäs asioitten kans Toornionlaakson vaimot tekevä ylös? hään hunteraa. Eihään vaimoja kuttuta knapsuksi. Mutta tuota met olema miettinhee aika paljon ja saama varhmaan vastauksen vaimoilta.

Pia Hulkoff oottaa tätä seikkaa joka alkaa toukokuussa.

-Kauhean jännä. Mie Tulin iloseksi ette nyt tehhään Saunapaletti vaimoista, näe eikös se ole vaimot jokka oon voimakhaat Toornionlaaksossa?

-Yks syy ette minun valithiin oon tietenki ette mie puhun meänkieltä. Ja sitte mie olen tunnettu vapapuhheinen.

Olikos se päivänselvää ette hyäksyä?

– Jovain, miehään olen spontaani. Mitä hullumpaa sitä parempi. 

Luottaa ittensä pääle

Pia tykkää hakea uusia haastheita elämässä. Hulkofftalo, jota Pia hoitaa miehensä kans, oon restaurangi- ja konferensiliike joka oon mainittu kymmenen kertaa Valkeassa kaitissa. Aivan semmonen asia!

Se vaatii rohkheutta ette olla myötä ohjelmassa?

– Joo. Mutta mulla oon hyä itteluotto ja mie en ole koskhaan ollu epävarma minun toornionlaaksolaisesta itenttiteetistä. Toisinpäin mie olen aina hyäksyny sen.

Mikäs toornionlaaksolainen itenttiteetti oon sulle?

– Ette olla ylpeä ette oon lähtösin täältä, ette oon ylpeä juurista ja kielestä. Mie sain matkhaan kotoa ette ei jättää suomenkieltä.

Miehilä oon jotaki minkä kans tehhä ylös Saunapaletissä, esimerkiksi kattanto ette ei olla knapsu. Oonkos vaimoila mithään minkä kans tehhä ylös?

– Joo, mie uskon niin. Ette tohtia kantaa oman itenttiteetin, ette ei vaihettaa murretta ko oon ollu kaks viikkoa Stokholmissa. Tohtia olla oma ittensä ja nähhä omat juuret.

Gun Olofsson, näytteliä Toornionlaaksonteatterissa, oon kans ylpeä ette hänet oon valittu Saunapalethiin:

-Mie olen toista ilonen ette mie saan olla yks viiestä vaimoista. Hauska! Se oon jännä saa kohata toiset vaimot. Nähhä mitä met saatama tehhä yhessä, kunka met kuuaama, tansaama ja näytämä mutäärnin toornionlaaksolaisen vaimon.

Pia Hulkoff, Korpikylä, Haaparanta. Valokuva: Privaatti

Gun Olofsson, näytteliä Toornionlaakson teatterissa. Valokuva: Privaatti

Sanna Kalla, yks osa The Magnetteistä. Valokuva: Privaatti

Birgitta Rantatalo, kielenintonen poropunti Korpilombolossa. Valokuva: Privaatti

Lena Snell, ICA-kauppias, Erkheikki. Valokuva: Privaatti

”Saunapaletista tuli ukkojen kesäsiirtola”

Viis tornionlaaksolaista miestä tansii balettia SVT:n tokymenttiohjeelmassa Saunapaletti. Kuva: SVT/Massa Media AB

Keskustelu riistäytyy monesti kriitikoitten ylistämässä SVT:n tokymenttisarjassa Saunabaletti.

– Met praataamma kovin harvon siittä, mistä kuvaustiimi halvais, mutta het vaikuttava kuiteski tytyväisiltä, sannoo mestaripelimanni Daniel Wikslund.

Daniel oon nytten Meksikossa ja tekkee sielä mysiikkivideota, mutta seuraa kuiteski sieltäkäsin SVT:n Saunapaletti-lähetystä, missä hään oon myötä neljän muun tornionlaaksolaisen miehen kanssa. Ko met praataamma sarjasta, hään oon nähny siittä vasta sarjan kolme ensiimäistä ossaa ja tykkää näkemästhään.

Saunapaletissa oon aatuksenna laittaa myyttinen käsitys tornionlaaksolaisesta miehestä koetuksele. Loppupeleissä johtava kaikki keskustelut saunassa ja koreugrafi Justine Kirkin tanssiharjotukset saunapalethiin. Nämät viisi miestä oova tunnetuita Tornionlaaksossa: Daniel Wikslund, Fredrik Hangasjärvi, Bengt Aili, Henry Huuva ja Bengt Niska. Usseimmat tunsit toisensa jo eeltäkäsin.

Danielin vaikutelma ensimäisistä osista oon, ette kuvat Tornionlaaksosta oova kauhniita ja taitheelisia samala ko tiimi oon saannu fangittua myös kotosan tunnelman. Hään tykkää siittä ko toiminta pyörii saunan ympärillä, mihiin melkein kaikila rajan ihmisilä oon henkilökohtanen suhe.

Daniel Wikslund. Foto Maria Söderberg.

Ruottin pohjosin mestaripelimanni Daniel Wikslund oon tytyväinen tähhään asti näkehmiinsä Saunabaletin ossiin. Kuva: Maria Söderberg

Ei tarvitte hunteerata

Viien osan kuvvaus viimi kesänä vei aikaa viikon verran.

-Se oli intensiivistä hommaa, mutta kolmen päivän jälkhiin se tuntu jo elämäntavalta. Siittä tuli yhenlainen ukkojen kesäsiirtola. Kuvaustiimi kerto meile, mitä meän häätys tehhä, jotenka ei siinä paljoa tarvinnu itte hunteerata.

Välhiin ukot sait jonku johtosanan niinkö sanan ”miehisyys”, minkä pohjalta sitten saunapraati alko nousta framile.

Kameeramiehet pyörit heän jaloissa tuntikaupala joka päivä.

Olikos se vaivaloista?

– Mitä vanheemaksi sitä oon tullu sitä immuunimaksi sitä oon tullu ommaa itteä kohthaan eikä sitä ennää niin välitä. Met käsitimmä, ette meilä ei ollu ennää tarvetta kätkeä itteä ko ennemiin tai myöhemiin meän puutheet tuleva kumminki framile.

Ei ossaa puhua meänkieltä

Daniel oon 70-lukulainen ja ainoa roikasta, joka ei ossaa puhua meänkieltä.

– Mie olin vähän outo lintu siinä roikassa, mutta mie tiän, ette mie eustin suurta roikkaa ihmisiä, jokka eivät ossaa meänkieltä. Mie ymmärän kieltä paljo, mutta mie en puhu sitä, vaikka mie tykkään meänkielestä ja piän sitä osana minun kylttyyria.

Daniel ossaa tehhä itten ymmärrettäväksi seittemälä kielelä ko hään oon reissannu ja asunnu niin monissa maissa. Hään oon oleskellu paljo Latinalaisessa Amerikassa, mistä oon tullukki hälle ko toinen koti.

– Tutuitten kanssa mie freistaan praatia suomea ja olen käynny siittä kyrssejaki.

Hällä oon käsitys, ette äärimäisen harvat nuoret puhuva ennää tänä päivänä rajala meänkieltä, joka näyttääki olevan kuolemassa pois. Mysiikkikolleeka Fredrik Hangasjärveä hään kuttuuki ”viimeseksi mohikaaniksi” ja pittää häntä esikuanna.

– Mie een tunne kethään häntä nuorempaa, joka puhhuis meänkieltä – hään oon syntynny 1973.

Alaviite: Saunapalettia voipii kattoa jälestäpäinki SVTPlay-osotheesta. 

Meänkielensi Matti Junes