Uusi takaisku Uumajalle joka halvaa nostaa meänkielen asemaa

Kuva: Uumajan kunta/Sara Stenberg

Tuliskohaan Uumajasta ensimäinen kunta Norrbottenin ulkopuolela, joka pääsis meänkielen hallintoaluheeksi? Ei, ei vielä, sanovat kunnanfyllmäktigen politiikkerit varsin, sen jälkhiin ko het oon hylähneet Liberaalitten alotheen siittä.

-Jos meän omat politiikkerit olisit hyväksynheet tämän niin Uumaja olis ollut vuorossa sinä päivänä ko hallitus tekkee myönteisen päätöksen hallintoaluheista, sannoo pettynyt Kerstin Salomonsson, Uumajan Toornionlaaksolaisten puhheenjohtaja.

Fyllmäktigen jäsenet oon hylähneet alotheen viittamalla siiheen yytreetninkhiin, jota hallitus oon tekemässä vähemistölain ja vähemistökielten maholisesta uuistamisesta. Yytreetninkin, jota entinen valtiopäivämies Lennart Rohdin oon tekemässa, ootethaan tulevan valhmiiksi kesälä 2017. Ennen tätä hallitus ei nimitä uusia meänkielen hallintoaluheita.

-Tuo hylkääminen tuntuu ikävältä, sannoo Kerstin. Siinä olis symbooliarvoa jos sanottaishiin ”joo”, ko se näyttäis ette politiikkerit halvavat saa meät myötä kärhöön.

Uumaja oon se kunta Norrbottenin ulkopuolela jossa oon enniiten asukhaita joila oon juuret Toornionlaaksossa ja jokka puhuvat meänkieltä.

-Täälä oon paljon toornionlaaksolaisa opisekelemassa ja net jäävät tänne asuhmaan. Jos saataishiin enämpi rahhaa niin revitalisointi sais enämpi vauhtia.

Tämä ei ole ensimäinen kerta ko Uumajan kunnanjohto hylkää hakemusksen hallintoaluheen asemasta. Vuona 2014 Kerstin Salomonsson jätti kansalaisförslaakin samasta asiasta – mutta se sai kieltävän vastauksen. Siittä huolimatta ette Uumaja jo silloin oli saamen (2010) ja suomen (2012) kielten hallintoalue. Hylkääminen oli kytketty raharesyrshiin. Kunta joka oon kahen vähemistökielen hallintoalue saapii ekstramäärärahhaa valtiolta, mutta jos siiheen tullee kolmas niin syntyy vaara ette näitten kahen muun vähemistöitten määrärahhaa vähenethään, sielä luulthiin. Ja tämä saatto johtaa resyrsikilpaihluun.

Kerstin Salomonsson

Kerstin Salomonsson, Uumajan Tornionlaaksolaisten puhheenjohtaja, oon pettynyt kieltävän päätöksen jälkhiin. Kuva: Privaatti

Vähemmistöt panhaan vastakkain

Mutta Peter Sedlacek, yksi niistä lineraalitten etustajista, jokka oon syksyn alotheen takana, oon sitä mieltä, ette Uumaja tänäpäivänä saapi suurempaa tukea valtiosta ko muut hallintoaluekunnat, Toornionlaaksossa, joita tämä kilpailu ei koske.

”Met emmä saata nähhä miksi met Uumajassa, joila kuitenki oon niin myönteisiä kokemuksia työstä vähemistökielten kansa, emmä jatkossaki saattaisi pysyä linjala asiasta emmäkä joutuisi panheen vähemistöt vastakkain”, kirjottavat Peter Sedlacek, Peder Westerberg, Ulrica Westerlund ja Emma Strömberg.

Uumajasta tulis siinä tapauksessa kaheksas meänkielen hallintoalue Ruotissa Jellivaaran, Kierunan, Pajalan, Mataringin, Haaparannan ja Kaihnuun jälkhiin. Vuona 2014 Luulajan kunta kansa teki päätöksen meänkielen hallintoalueesta, mutta hakemusta ei ole vielä käsitelty siksi että hallitus oon tutkimassa lain maholista uuistamista.

-Nyt me saatama vain kattoa mitä tapahtuu ko tämän vähemistölain tutkimus oon valmis, sannoo Kerstin Salomonsson, joka ei ole menettäny toihveita.

Meänkielensi Erling Wande

peter-sedlacek-foto-liberalerna

Peter Sedlacek, L, oon yksi niistä uumajalaisista politiikkeristä jokka oon jättänheet sisäle alotheen Uumajan kunnan määräämisestä hallintoaluheeksi. Kuva: Liberalerna

STR-T:n styyrelsin jäsenet

Näinä viikkoina met esitämmä STR-T:n styyrelsiä ja viies vastaahmaan muutamphiin kysymykshiin oon styyrelsin jäsen Kerstin Salomonsson.

Styyrelsipaikka: Jäsen

Aktiiviä vuosia: Viis vuotta

Paras muisto: ”STR-T vaikutti siiheen, ette Luulajan kunta haki meänkielen toimintaaluheeksi.”

Syänkysymys: Meänkielen revitaliseerinki.

Siksi STR-T:n olemassaolo oon tärkeä: ”Valvoo ette kansalisia minuriteettilakia nouatethaan toornionlaaksolaisten ja meänkielen osalta.”

Lempipaikka: ”Minun talo Yli-Sopperossa, jossa mulla oon osa minun juurista. Sielä mulla aina oon joku prujekti käynissä talossa eli tontila. Minun lempihuone oon työhuone, jossa mulla oon kaikki minun langat, vaatheet ja kutomakonheet. Mie rakastan käsityötä.”

Meänkielensi Erling Wande

Uumajan toive oon Feministinen alote/Feministiskt initiativ

Jos Uumaja tullee hallintoalue niin puhheenjohtaja uskoo ette paikalisosasto alkais kukkimhaan enemällä rahala ja aktiviteetilä. Toive oon nyt Feministisheen alotheesheen/Feministiskt initiativ joka näyttää intoa olla apuna.

Uumajan osastolla oon suunile 120 jäsentä, ja näin se oon ollu viimi vuosina. Aivan niinku muila STR-T:n osastoila niin keskiikä oon korkea ja net taisteleva ette saa nuorempia jäseniä, sannoo puhheenjohtaja Kerstin Salomonsson joka tuli jäseneksi viis vuotta aikaa. Nyt hään toimii puhheenjohtajanna kolmatta vuotta. Hällä oon juuret Muodoslompolossa/Yli Sopperossa.

Uumaja oon niinku tiethään stytänttikaupunki ja sielä vilisee nuoria lukuintosia toornionlaaksolaisia. Mutta se ei ole helppo värvata niitä.

– Paljon muuta houkuttellee stytänttielämässä,muistan sen omasta aiasta. Ei saamari sitä halunu tämmöstä hommata nuorena….

Ko ynivärsiteetti alkaa syksylä ja järjestää tervetuloapäiviä niin paikalisosasto oon kuitenki sielä ja näyttää ittensä.

Föreninki aijaa kans asiaa ette tehhä Uumajan hallintoaluekunnaksi.

Suunile vuosi aikaa puhheenjohtaja Kerstin anto kansanesityksen kunnale ette Uumajasta tulis hallintoalue ja sillä mallin meänkieli sais korkeaman arvon hoitoliikhessä ja kouluissa.

– Valitettavasti emmä onnistunhee tällä kertaa, meilä ei ollu myötätuuli sillon. Mutta net ei anna perhiin vain suunitteleva ette ottaa yhteheyttä paikkakunnan pulitiikkeritten kansa muula mallin.

– Fi, Feministinen alote oon innostunnu asiasta. Uskoma toesti ette tulis nousu jos met tulisimma hallintoaluekunta muun muassa ette saa irti rahhaa aktiviteethiin ja näkyä enämpi.

– Mutta se vaatii työtä ja mahottoman iso haaste oon ette pittää kielen elävännä.

Uumajan ynivärsiteetilä oon jonku aikaa ollu meänkielenkursia ja into ette lukea sitä oon villin iso. Niin iso ette oon sisäleottotoppi tällä hetkelä.

Paikkakunnanosato tekkee työtä kielen kans pitämällä jäsenkokouksia kerran kuussa yhessä kahvelassa. Sielä saava kaikin, jokka halvava pittää kielen elävännä, puhua meänkieltä.

Joskus tullee ruottia, joskus suomea ja joskus sekotus monta eri kieltä

Yks muu tärkeä aktiviteetti oon kirjasirkkeli mitä järjestethään toista vuotta. 10 -12 henkeä kohtaava joka toinen viikko ja keskusteleva tornionlaaksolaiskirjailioitten kirjoja ja semmosia kirjoja millä oon yhtheyttä rajaseuule. Tänä vuona net laajentava piiriä ja ottava koko Pohjoiskalotin myötä.

Joka kevä ja syksy jäsenet kohtaava krillijuhlassa ja syyrströmminkifästissä.

– Syksylä menimä talole missä järjestethiin syyrströmminkifästi. Oli oikeen sopeva.

Joulukuussa tullee teatteri Tjära människa Tornionlaaksonteatterin kans (föreninki oon myötä järjestämässä). Sitten oottaa vuosikokous ja sillä vuosi loppuu.

– Ei meitä ole niin paljon jäseniä ette emmä saata järjestää paljon enämpää siksi ette ihmiset ei jaksa käyä kaikessa.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund