”Meänkieli oon rikas ja mehevä kieli”

Linnea Nylund. Kuva: Privaatti

Kääntäjä Linnea Nylund oon yksi Metavisin viiestä kääntäjistä.

Linnea oon 65 vuotta vanha ja assuu Markusvinsassa. Hään on toiminut kääntäjännä siittä asti ko meänkielestä tuli oma kieli.

Selitä jostaki jota olet kääntäny.

– Mie uskon ette mukaviin käänöstyö oon ollu Mummun kissa, jonka met käänsimä yhessä meänkieltä puhuvassa joukossa jossa oli kaksikymmentä henkeä Markusvinsasta ja Teurajärvestä.

Mikäs oon suuriin hankaluus kääntämisessä ruottista meänkiehleen?

– Toimivan kielen löytäminen, kielen joka selittää tarkhaan sitä mitä alkuperäsessä meeninkissä sanothaan, mutta sama prubleemi oon tietenki olemassa kaikitten kielten kääntämisessä.

Mikäs asia se tekkee meänkielen niin erityiseksi?

-Se oon rikas ja mehevä kieli joka kertoo enämpi teoista ko kampheista. Oon olemassa kauhean paljon erilaisia verbiä jokka selittävä enämpi ko yhen merkityksen, esimeskiksi keittää saattaa olla vain keittää mutta kansa keitelä eli kiiskhauttaa, mikä riippuu siittä kunka se tehhään.

Sinun meänkielinen lempisanonta?

– ”Aamusta päivä pissiin” ja ”Toimi työn tekkee ja raai rahan maksaa.”

Meänkielen tulevaisuus?

– Mie uskon ette meänkieli kaikista huolimatta tullee säilymhään. Alkaa olheen enämpi ja enämpi nuoria jokka huomaava kielen charmin ja tykkäävä ette se oon tärkeä ja arvokasta oppia.

Meänkielensi Erling Wande

Märta, Karin och Linnea Nylund. Foto Privat

Linnea ja hänen sisaret. Kuva: Privaatti

”Meänkieli ei ole mikhään keksitty kieli”

Matti Junes. Kuva: Privaatti

Matti Junes oon yks Metavisin viiestä kääntäjästä, hään assuu jonku pelikuorman Rovaniemeltä, Suomessa.

Nimi?

-Minun nimi oon Matti Johannes Junes. 

Ikä?

-Mie täytän nytten kesälä 70 vuotta. 

Asun?

-Mie oon lähtösin Torniosta ja oon tehny minun elämäntyön Lapin Keskussairaalan nevrolookinna. Mie asun nytten täälä Rautiosaaressa Kemijoela, pari peninkulmaa Rovaniemeltä etehlään.

Kunkas kauon olet ollu kääntäjä?

-Mie oon ensinnäki puhunnu koko elämän tätä meänkieltä. Kirjotellu tällä kolymneita pohjosen lehthiin ja pitänny tällä minun lääketietheeliset esitelmäkki. Kuuliat oova pysynheet hyvin herreilä ja tykähneet. Met olema minun vaimon Annelin kans olleet meänkielen kieliraatissa alusta saakka ja olemma niin kirjottajinna ko kieliraatin jäseninnä följyssä Meänkielen ison sanakirjan tekemisessä. Olema kirjottanheet moleemat kolymneita Meänmaan Aviissiin. Mie tulin myötä tähhään METaviisin käännösroikhaan ko Bengt Pohjanen lähätti mulle Maja Mellan toivomuksen kielenkääntäjistä tähhään METaviissiin. Kivahaan näitä käännöksiä oon ollu tehhä.

Joku (tunnettu eli vähemin tunnettu) kirja/kirjat eli tehtävä/t mitä sie olet kääntäny?

-Mie oon kääntänny aiemin joitaki lääketietheelisiä juttuja meänkielele. Kirjotellu lehtheen meänkielelä kolymneita täälä Rovaniemelä. Lasareetissa net käännätit mulle puhheithaanki meänkielele ko piit tätä niin lystikhäännä kielenä. Sitte mie olin Rosa Liksomin kirjan Kreisland meänkielen ”tarkastajanna” hänen työryhmässä. Silloin mie luin, mitä kässiin sain meänkielestä -yliopistoitten väitöskirjoja myöten, ette olisin ollu minun tehtävän tasala.

Mikäs oon issoin haaste ette kääntää ruottista meänkielele?

-Meänkielen ison sanakirjan osat I-III oova jelpanheet minuaki paljo kääntämistyön propleemeissa. Kaikile sanoile ei kuitekhaan ole ”viraalista” käännöstä. Mie olen silloin freistannu saaha apua suomesta tai muista ugrilaisista kieleistä ja laittannu sitte sulkhuin ruottalaisen sanan.

Mikäs tekkee meänkielen niin erityiseksi?

-Meänkieli ei ole mikhään keksitty kieli. Tätä kannattellee hyvin vanhaa ja väkevä kylttyyri, jota se itte kans eustaa. Tämä oon Tornionväylän moleemitten puolitten kieli ja täälä iänpuolela sitä puhuthaan omala tavalhaan aina Kemijoele ja Ounasjoelekki saakka. ”Köökikieli” oon täälä koettu ilmasunna meänkielestä hyvin loukkaavaksi ja asentheeliseksi.

Sinun favuriittisanoma meänkielelä?

-Minun oon vaikea sanoa, mikä ois minun suosikki ilmasu. Vaimo sannoo, ette se ois mulla: ”s’ole mikhään”. Tuota net kläpikki mulle hokeva ja pitävä siittä hauskan. Se oon siittä lausseenna villi ja ekonoominen, ette siinä ”ei” sana jääpi pois.

Mitäs sie uskot meänkielen tulevisuuesta?

-Sitkeätä kieltähään tämä oon, ko oon tähhään asti säilynny. Ja ko nytten oppihneekki oova kiinostuhneita niin mikäs tässä. Hyvä näin. Suurempi merkitys kuiten oon sillä, ette tavaliset ihmiset eehleen tätä täälä puhuva. Ja jos Väylä oon vielä sialhaan niin puhuva kyllä vastasuuessaki.

 

”Kieli oon niin sana- ja sanontarikas”

Karin Nylund. Kuva: Privaatti

Met jatkama meän toornionlaaksolaisten kääntäjitten esittämistä, niitten jokka oon muun muassa töissä Metavisille. Tässä tullee Nylundin Karin.

”Hei!”

Minun nimi oon Karin Nylund ja mie olen 67 vuotta vanhaa.

Mie asun pienessä, Markusvinsa-nimisessä kylässä.

Mie olen hommanu käänösten kansa aika kauon, piiain siittä saakka ko meänkieli tunnustethiin kieleksi.

Suuriin hankaluus minun työssä oon kääntää niin ette merkitykset tuleva aivan oikein.

Meänkieli oon minun äitinkieli, jonka mie opin kotona lapsena. Se oon eläny minun arkipäivässä, ja mulla oon ollu se etu, ette olen saanu opettaa meänkieltä koulussa. Kieli oon niin sanarikas ja sanava.

Minun lempisanonat ovat ”Parempi oman maan mustikka ko muun maan mansikka” ja ”Parempi laiha sovinto ko lihava riita”

Mie uskon ette meänkielelä oon valosa tulevaisuus.”

Meänkielensi Erling Wande

Märta, Karin och Linnea Nylund. Foto Privat

Karin ja hänen sisaret. Kuva: Privaatti

”Sanat oon kytketty minun lapsuutheen”

Märta Nylund. Kuva: Privaatti

Yksi Metavisin meänkielen kääntäjistä oon Märta Nylund ja hään assuu Markusvinsassa. Met olema kysyhneet Märtalta kuka hään oon.

”Minun nimi oon Märta Nylund ja mie täytän tänä vuona 70 vuotta. Mie asun Markusvinsassa yhessä minun kahen sisaren kansa.

Mie olen hommanu käänösten kansa sillon tällön, mutta enniiten sen jälkhiin ko minusta tuli pansunääri. Olen enniiten kääntäny yksittäisiä tekstiä.

Suuriin hankaluus kääntämisessä ylipäätänsä oon löytää oikeat sanat niin ette saapii ulos sen merkityksen jonka tekstin kirjottaja oon aatelu. Sen lisäksi pittää saa käänöksen sellaiseksi ette se tuntuu luonoliselta. Tämä kuuluu meänkiehleen niinku muihiin kiehliinki.

Kääntäminen vaatii hyvvää kielitaitoa ja kieliaistia. Nykyaijan sanoile saattaa olla oikeenki paha löytää hyviä meänkielen käänöksiä.

Meänkieli oon mulle erityinen ko se oon minun ensimäinen kieli ja siiheen oon siottu meän kulttuuri. Meänkieliset sanat oon kytketty minun lapsuuenmuisthoin, ihmishiin, kampheissiin, oikeesthaan kaikhiin mikä kuuluu yhteen sen kansa, jonka kansa olen kasunu ylös ja jota mulla oon minun ympärillä.

Minun rakhaimat sanonat oon ”ei oppi oihaan kaa” ja ”elämä oon kallis”.

Mie uskon meänkielen tulevaisuutheen.”

Meänkielensi Erling Wande

Märta, Karin och Linnea Nylund. Foto Privat

Märta ja hänen sisaret. Kuva: Privaatti

Kääntäjä Erling kertoo meänkielen haastheista

Erling Wande. Kuva: Maria Wande

Met kyselemä METaviisin viien kääntäjän tuntoja. Erling Wandelle oon miehleisin ilmasu meänkielessä – ”olla kenninkillä jostaki”.

Nimi: Erling Wande

Ikä: 76 vuotta

Assuinpaikka: Uppsala; oon poissa Korpilompolosta

Kunka kauan sie oot ollu kääntäjännä?

– Siittä lähtein ko met alotimma 1990-luvula Tukholman Yliopistossa minun tutkimuslaitoksella meänkielen opetuksen.

Mitäs sie oot aiemmin kääntänny?

-Enimäksheen mie oon tehny lyhempiä käänöksiä hallinolishiin, tietheelishiin ja teknishiin kirjotukshiin taikka tarkistannu niitten käänöksiä. Ollessa Uppsalan tietokeskuksen (datacentral) palveluksessa tie´on siirron kielentutkijanna (datalingvistik) mie panin kuiten alkhuun v.1992 Meänkielen sanakirjan tekemisen. Matti Kenttä hjelppasi sen loppuvaihheessa.

Mikäs oon suurin haaste ko kääntää ruottista meänkielele?

– Soon ette löytää vastaavat ja tyyhliin passelit ilmasut vaikkapa uuenaikhaiselle ruottin slangile ja samon teknisille ja hallinolisille termeile.

Mikäs tekkee meänkielestä niin erikoisen?

– Meänkielen lisäksi oon monia muitaki kieliä, jokka oova olheet ja kehittynheet monikielisessä ympäristössä ja kontaktiverkostossa. Mutta meile, jokka olema kasunheet meänkielen kans, tuntuva tieten monet sen ilmasut ja tunnelmat erikoisilta niinkö niitä ei olis muissa kielissä. Meänkielessä oon vielä se villi hoito, ette sitä puhuthaan kolmea eri päämuunnosta (varieteter), jotka vissiltä kannalta oova keskenhään erilaiset.

Mikäs oon sulle miehleisin ilmasu meänkielessä?

– Soon, ette ”olla kenninkillä jostaki” – pyöriä kielenpäällä; olla haijua asiasta. Mie opin ilmasun 7-8 ikäsennä ja justhiin Narkkenhiin muuttanheenna yheltä leikkikaverilta, joka oli varsin uusi hänki ja tullu Pempelijärveltä. Sanhaan ”kenning” mie oon törmänny aikusennaki islantilaisessa runnouvessa, nykynorjassa ja yhessä kalixilaisen kirjailian Anna Rönnkvistin kirjassa.

Kunkas sie näet meänkielen tulevaisuuen?

– Se tuntuu vievän kauan aikaan viralisen tunnustamisen jälkhiin ennnenko kaikki alkaa kunnola käynistyä, vaikka paljon oon viime aikoina tapahtunnu. Suuri propleemi oon, ette joilaki tahoila vaikuttaa olevan vaikea löytää meänkielen oppettajia esikouhluun ja peruskouhluun.

Meänkielensi Matti Junes