HB:n päätoimittaja: ”Meänkieli oon silta mailhmaan

Haaparannala oon muuan mies, joka tekkee työtä sen etheen, ette uus lukio Ruottin ja Suomen rajala sais kiehliinsä fölhjyyn niin suomen ko meänkielenki. Tämä mies oon Haaparannanlehen eli Präiskän päätoimittaja Örjan Pekka.

-Se oon kilpailuetu ko ossaa usseita kieliä, Pekka sannoo.

Haaparannanlehen elikkä Präiskän liitheenä aiemin tullutta MET-aviisia tehhään nyt uuen muotosenna. Nykyhjään kaikki jutut tuleva ulos netissä STR-T:n nettisivuilta klikattavan ”METavisi” vinjetin kautta. Aviisin jokhainen juttu toimitethaan kahela kielelä, ruottila ja meänkielelä, ettei yhthään lukiaa sulettais kielen tähen pois.

Haaparannanlehen osalta muutos merkittee, ette lehti oon saanu hakea toisen tavan tavottaa meänkielisiä lukioita. Örjan Pekka oon valinnu linjaksi toimittaa meänkielelä kutaki lehteä puolesta puohleentoista sivun verran.

-Se ole paljoa, mutta sillä oon kuitenki arvonsa, sannoo Pekka ja jatkaa. -Meänkieli oon varsin kiistelty aihe täälä rajala, ei niinkhään etelämpännä. Jokku puhuva täälä meänkielestä ”köökisuomena” niinkö se oliskhaan oikeata kieltä.

-Mie oon käsittämässä, ette tämä meänkieli oon täälä varsin tunnepitonen kysymys. Ko met nyt olema kuiteski saahneet tänne Torniolaaksoon meänkielen oiken viralisenna kielenä, niin eikös seki ole pian yksi mahottoman hyvä markkinaetu. Meilä oon kaksi valyyttaa ja met liikumma rajan yli ja meilä oon meänkieli valhmiina.

Örjani pittää sitä propleeminna, ette hallitustasola kielikysymys kuuluu Kyltyyriministeeriön alasuutheen. Se kuulus pikeminki Elinkeinoministeeriön alasuutheen ko rahahaan se tässä oon mikä pellaa.

-Joka neljäs asuukas Haaparannala oon suomalainen, joka ei usseinkhaan ossaa ruottia hyvin. Tätä ainaki monet ruottinkieliset haaparantalaiset valittava. Mie piän kuiteski sitä oiken hyvänä ette usseimat asukhaat ossaava meilä joko suomea tai meänkieltä sekä ruottia. Tämä monikielisyyshään on etu, joka houkuttellee asiakhaita moleemista maista.

Örjan Pekka antaa esimerkin, missä kieli oon tärkeämpi ko kylttyyri:

-Paikalinen yritys Polarica muitten muassa toimii täälä hyvin ylitte rajan heän marja- ja riistatuotheilaan. Etelämpännä oleville niin Suomen ko Ruottinki yrityksile raja hankaloittaa heitten toimintaa. Polarica toimii täälä ylhäälä vaphaasti joka suunthaan. Yritysjohto oon kertonnu, ette yhtiön kaupale oon juuri kielitaito ollu Pohjoskalotila yksi ratkaseva tekiä.

Polarica yhtiön liikevaihto oon nykyhjään pyöreät yksi miljaarti kruunua.

Pekka painottaa, ette keskheinen tekiä Ruottin menestykseen toisen maailmansoan jälkhiin oon ollu juuri kielitaiossa.

-Miksikäs ei sitten meänkieli saattas olla tornionlaaksolaisile siltanna maailmale?, hään kyssyy

Barentsin Keskus Haaparannala oon ollu tapeetilla ko oon päätetty lukiion (gymnasiet) rakentamisesta Suomen vastasele rajale.

-Mikhään ole niin luonolista ko ette tehhä tästä kielisuuntautunnu lukio. Monikielisyyshän oon meile ja meän tuotheitten vienile luonolinen eelytys. Se auvaa työpaikkoja ja varustaa hyvin meän nuoria tulevaisuutheen, Örjan Pekka sannoo ja jatkaa; – Ei ainoasthaan suomi ja ruotti piä olla kielten följyssä ko kiina ja ryssänkieli kans.

Örjan Pekka oli itte paikala ”saahliin jaossa” ko IKEA valmisteli toimintaansa rajakaupunkissa.

-Met kokosimma ilmotuspaketit kashaan yhessä Suomen puolen lehitten kanssa. Meilä oli hetkessä 150000 kappalheen ilmotuspainos tarjotavanna IKEA:lle. Meilä oli tämä oma kilpailuetu Tukholman Stureplanin anonsimaakareita vasthaan ja met osasimma sitä käyttää.

Meänkielensi Matti Junes

Luulajan meänkieliaikomukset lykkäintyvät tulevaisuutheen

Luulajan kunnan hakemus päästä meänkielen toimintakunnaksi lykkäintyvät sen jälkhiin ko kulttuuriministeri oli topanut kaikki hakemukset jokka oon tarkotettu vueksi 2016.
– Se oon aivan tuhoavvaa, sannoo Lennart Rohdin, joka oon tehnyt työtä vähemistöpolitiikan kansa hallitustasola.

Lennart Rohdin, entinen valtiopäiväjäsen, oon taistelukiirilä sen jälkhiin ko kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke on ilmottanut, ette hallitus jääpii oottavalle kannale uutten kunnitten hyväksymisestä toimintakunniksi v. 2016. Hään ilmottaa, ette ensin oon pakko tarkhaan tutkia kunka minuriteettipolitiikka toimii praktiikassa. Toornionlaaksolaisile tämä syyskuussa annettu, shokkaava tieto, ette Luulaja, joka oon seuraava kunta vuorossa, luultavasti saapii oottaa vuotheen 2018 asti, ennenko se saattaa liittyä toisten toimintakunnitten joukhoon (Kieruna, Jellivaara, Pajala, Matarinki, Haaparanta ja Kainus). Toimintakunnan tärkein tehtävä oon tarjota sielä asuville lasten- ja vanhustenhoiossa meänkieltä puhuvaa pärsunaalia.

Ette päätös viipyy tarkottaa ette Luulaja tulevanna vuona ei saa sitä korotettua 500 000 kruunun valtionapua meänkielen kehittämisheen.
– Luulaja saattaa tietenki siittä huolimatta alkaa kehittämhään huoltoa tällä alala, mutta mie en ole vielä koskhaan nähnyt, ette kukhaan olis, tämän päivän hankalassa ekonomiissä, pannu käynthiin tällaista hommaa, pättelee Lennart Rohdin.
– Tämä lykkäintyminen oon tuohava, ko met tiämä, ette tämä päätös ette päästä toimintakunnaksi Luulajan kannalta ei ole ollut helppo tehhä. Nyt tämä hiljastuu taasen ja kaikki lykkäintyy tulevaisuutheen. Asiat unohtuvat ja henkilökunta vaihettuu.

Miksis hallitus sitte halvaa tarkhaan tutkia, kunka minuriteettipolitiikka toimii? No kuntia oon moitittu siittä, ette net ei saata toimia lain jälkhiin ko vanhustenhoiossa ja koulussa oon puutetta kielitaitoisista. Tämä ei koske ainuasthaan meänkieltä vain sama haaste oon ruottinsuomalaisila, roomila, juutalaisila ja saamelaisila. Kielitaitoisten puute oon johtanu siiheen, ette vanheemat joissaki paikoin häätyvät auttaa löytämhään henkilöitä, jokka saattasit opettaa.
– Mutta huomakkaa, ette tätä prupleemiä ei ole olemassa niissä kunnissa jokka jo oon toimintakuntia vain niissä jokka ei ole toimintakuntia, sannoo Lennart Rohdin, joka itte oon hallituksen puolesta tutkinut kunka lakia nouatethaan. Lennartin mielestä ette net koulut, jokka oon tomintakunnitten ulkopuolela, ei ota lakia kaikitten oikeuesta äitinkiehleen, riittävän vakavasti.
– Net häätysit tehhä kovempaa työtä ja freistata löytää henkilöitä jokka ossaavat sitä minuriteettikieltä jota kysythään.

Niin ette mitäs nyt tapahtuu? Rohdin huomauttaa, ette mukkikhain asia oon ette hallituksela oon paha perräintyä sen viimi päätöksestä ko määrärahhaa ei ole varattu uuessa bydjetissä uutten toimintakuntien perustamisheen tulevanna vuona.
– Mie toivon kuitenki ette het kuitenki kuuntelevva minuriteetitten järjestöjä, jokka nyt on pyytänheet päästä kulttuuriministerin puhheile pohtimhaan näitä asioita. Varmasti löytyy jonkulainen teknilinen ratkaisu, jonka avula tästä päästhään irti. Piiain saatethaan siirtää rahhaa kevään lisäbydjethiin? Sitä kuitenki mie toivoisin.

Meänkielensi Erling Wande