”Mie toivon ette muutki järjestävä meänkielileiriä muuala maassa”.

Daniel Särkijärvi. Kuva: Markku Heinonen

Kieli- ja kylttyyrileiri saattaa antaa kläpile vauhtia ette puhua meänkieltä. Seittenkaarela oon tänä kesänä järjestetty kolmas leiri missä oli erittäin monta: 80 kappaletta.

-Mie toivon ette muutki ottava meän konseptin ja järjestävä leiriä muuala maassa, sannoo prujektinjohtaja Daniel Särkijärvi.

Itea oon oikeasthaan aika helppo: kokoa kokhoon kläppiä monelta kantilta ja anna niitten harjottaa kieltä missä niilä oon juuret. Leiri Seittenkaarela oon sekotus monesta eri kielestä: meänkieli, suomi, ruotti ja kväänin kieli (Norjan vastaava meänkieli).

Se oon kysymys siittä ette oppia puhuhmaan ja ymmärtämhään mutta kohta vielä enämpi ette pohjata omhaan itentiteethiin, selvittää prujektinjohtaja Daniel Särkijärvi föreninkistä Meän Kylttyyrikehto – Vår Kulturvagga.

Jälkhiin ko leiri nyt oon järjestetty kolmasen vuen Seittenkaarela Haaparannan ulkopuolela, olema tulhee sille rajale kunka monta met saatama ottaa vasthaan nykysellä henkilökunnala, selittää Daniel. Siksi hään toivoo ette itea leviää yli maan.

-Mie toivon ette muut näkevä kunka hyvin tämä toimii ja ottava mallia tästä ja järjestävä lissää leiriä, piiain koko Ruottissa. Met autama mielelänsä meän tiola.

Ei se tartte välttämättä olla niin pitkä leiri niinku Seittenkaarela (viis päivää), pitkä viikonloppu saattaa riittää.

Barn och ungdomar är ute på äventyr i skogen tillsammans med Daniel Särkijärvi Foto Reijo Kemi

Barn och ungdomar är ute på äventyr i skogen tillsammans med Daniel Särkijärvi 2 Foto Reijo Kemi

Kläppiä ja nuoria seikkailulla mettässä Daniel Särkijärven kansa. Kuva: Reijo Kemi

Aikatauluja ja luentoja antava stryktyyrin.

Konsepti alko pienessä määrässä pohjolassa mutta oon kehittynny arvosteluista mitä oon tehty. Stryktyyri mitä päivät pitävä sisältää oon esimerkiksi lujenettu aikatauluila touhuile.

Leirilä oon luonolisesti paljon vappaa leikkiä, mutta myös ohjelmapistheitä missä oon teatteria ja luentoja täysile. Kielen, esittelijät ja leikinjohtajat tuova sisäle hiipimällä koko leirinaikana. Halu oppia ymmärtämhään toisia oon itte muuruutti.

Kielileiri oon leviny Pohjoisnorhjaan ja jokku perheet menevä sinne joka vuosi.

-Tämä oon johtanu siihen ette lapset halvava oppia kieltä koulussa, net oon tulhee mutiveeratut meän tykönä missä net oon kuuhlee heän perinekielen.

Jokku lapset ossaava puhua meänkieltä villin hyvin ko net tuleva leirile ja toiset ymmärtävä vain jonku sanan.

-Se näkkyy selvästi kunka kieli eistyy niilä jokka oon myötä vuosi vuelta. Mie uskon ette yksi syy menestykseen oon ette monta polvea tullee yhtheen ja oppii tuntemhaan toisia.

Daniel selittää tyttärestä joka oon selvittänny ette hään tietysti oon myötä seuraavassa leirissä 2017 ja hänen päämäärä oon ette puhua enämpi meänkieltä sillon. Hään luki meänkieltä koulussa ja oli nyt saanu syyn ette oppia lissää.

-Leiri tullee jonkulainen mutivsjuuni, kieli liittyy johonki mikä oon hauska.

Kielileiri rahotethaan avustuksella muun muassa maakäräjiltä ja kunnista. Rahhaa löytyy hakea muilekki joila oon halu kupieerata itean, sannoo Daniel.

Daniels enmansshower inför lägrets deltagare är populära. Foto Reijo KemiDanielin yhenhengennäyttelyt leiriläisile oon popylääriä. Kuva: Reijo Kemi

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

Jäsenet Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaisitten johtokunnassa

Näinä viikkoina met esittelemmä STR-T:n johtokunnan ja kolmas joka vastaa joitaki kysymyksiä oon Daniel Särkijärvi.

Johtokunnan paikka: Vakituinen jäsen

Aktiiviä vuosia johtokunnassa: 2 vuotta

Minun paras muisto tapahtumasta missä johtokunta oli matkassa: ”Mulla oon vaikea viitata erityistä tapahtumaa, mutta kyllä se oon hauska ko toornionlaaksolainen huumori johtokunnassa kääntyy sille mallin ette net vallanpitäjät ja virkamiehet mitä met kohtaama huomaava ette se oon meänkieli ja toornionlaaksolaiset jokka oon normaalia ja net itte ja mitä net eustava oon kummaa ja vaikeata ymmärtää.”

Minun lempikysymykset föreninkissä: ”Lasten oikeuet ja maholisuuet mikkä koskeva itentiteettiä, kieltä ja kylttyyriä.”

Siksi oon tärkeä ette STR-T löytyy: ”STR-T oon tärkeä puoli työssä ette vaikuttaa vallanpitäjiä ja yhtheiskuntaa oikealle päin ette meän kieli, meän itentiteetti ja meän kylttyyri vahvistuu ja kehittyy. Mie joka selvästi näen niitä muutoksia mikkä tapahtuva missä STR-T oon ajava osa, olen ylpeä ette saa olla matkassa tässä tärkeässä työssä.”

Favuriittipaikka: ” Oma sauna kartanolla, olletikki sillon ko koko pere saunoo ja näen ko minun lapset nauttiva saunomisesta ja met laskema leikkiä ja puhuma kaikkea sillä kielelä mikä tekkee minun harmuuniseksi ja rauhaliseksi, näessi meänkieli.”

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund