Nuorten kylttyyristipentiaatit 2014


Alva Eriksson Kalla, Elvira Pääjärvi ja Ella Rönnbäck kuuenessa luokassa ja Adam Alldén, Sanna Pieskä ja Tuvalisa Ylitalo seittemänessä luokassa Pajalassa saavat vuen stipentin.

FN:in konvensjuunissa lasten oikeuksista jonka FN:in jeneralförsamlinki hyväksy 20 nuvemperiä 1989, artikkeli kolmekymmentä määrää ette: ”Lapsila jokka kuuluva vähemistöryhmiin eli alkuperässiin kansoihin oon oikeus omhaan kiehleen, kylttyyhriin ja uskonthoon”.

Oppia kieliä oon isosta merkityksestä oppilhaitten kieli- ja tionkehitykselle. Se vaikuttaa oppilhaitten itenttiteetin luomisheen ja heän maholisuuksiin tulevaisuuessa. Kieli oon ihmisen paras vehe hunteerinkissä, komyniseeraamisessa ja oppimisessa. Kielen kautta ihminen kehittää hänen itenttiteettiä, selittää tuntheita ja ajatuksia ja ymmärtää kunka muut tunteva ja hunteeraava. Se oon tärkeä ette oon rikas ja monipuolinen kieli ette saattaa käsittää ja toimia yhtheiskunnassa missä kylttyyrit, uskonot, sukupolvet ja kielet kohtaava.

Sillä joka ossaa kieliä oon helpompi kielenkehitys ja oppiminen monela eri alala. Monikielisyys ei ole este, se oon resyrsi joka antaa laajat maholisuuet otta vasthaan haasteet jokka tuleva klupaliseerinkin ja monikylttyyrisyyen matkassa.

Issoin osa ihmisistä kasuava ylös monen kielen seurassa ja se oon tullu näkösälle ette se oon hyvä ittenkunki mentaalile kyvyle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tällämailmanaikaa monet tutkijatki meinaava ette mitä enämpi kieliä ihminen oppii sitä helpompi sillä oon oppia vielä enämpi.

Tänäpäivänä löytyy kaikkihaan 5000-6000 kieltä. Ja yks niistä oon meänkieli joka vuesta 2000 saakka oon tunnustettu vähemistökieli Ruottissa. Oppia meänkieltä oon ittesthään arvokasta. Mutta se oon kans kylttyyriteko, tulevaisuuenteko ja tärkeä oon kans oikeuenteko siksi ko meänkielenpuhujat liika kauon oon elähnee alaspainettunna.

Oppiminen meänkieltä oon kysymys nostamisesta, sitä saapii tuntea ittensä ylpeäksi omasta kielestä ja kylttyyristä. Ja aivan niinku muutki kielet, meänkieli oon yniikki kieli jolla oon aivan omat sanonat ja sanat. Kääntäminen sana sanalta esimerkiksi sananparsia harvon toimii, ja pääliseksi löytyy erityisiä asioita joita ei ole muuala.

Alva Eriksson Kalla, Elvira Pääjärvi ja Ella Rönnbäck kuuenessa luokassa ja Adam Alldén, Sanna Pieskä ja Tuvalisa Ylitalo seittemänessä luokassa lukeva meänkieltä koulussa. Se oon rohkea valinta ette lukea pientä vähemistökieltä, niinku meänkieltä. Se oon kylttyyriteko joka vaatii intoa ja työtä, jota nämät oppilhaat oon näyttänhee ette heilä oon.

Kuva: Marlén W Edin