Pelle rakensi yhenhengen saunan vaimolensa

Pelle Andersson Tukholmassa rakensi yhenhengensaunan asunossa vaimolensa Marialle joka rakastaa saunomista. Kuva: Privaatti

Asuks ahthaasti keskelä kaupunkia ja kaipaat saunomista? Rakena yhenhengensaunan! Niin kirjaförlaakin Ordfrontin toimitusjohtaja Pelle Andersson teki vaimolensa Marialle joka oon Toornionlaaksosta.

Pariskunta oon asunu keskelä Tukholmaa lähelä Slyssiä monta vuotta, ja oon aina rakastanhee saunomista. Maria Nyström oon osittain kasunu ylös Hietaniemessä Suomen rajan lähelä, ja hänen into lämpimälle höyryle oon tarttunu tukholmalaisele Pellele. 

Joku viikko sitten pariskunnan pesohuohneessen valmistu Pellentekemä yhenhengensauna. Se ei ole isompi ko suunile neliönkokonen ja lava oon 60 senttiä pitkä.

    Tuntuu vähän ikävältä ette emmä mahu molemin, mutta saama saunoa vuorotellen. Jos halvama saunoa yhessä niin joku meistä saapii seisoa, nauraa Pelle.

Maria, joka syksylä sai työn pipliuteekinjohtajaksi Mataringissä, oon aina uneksinnu pienestä saunasta asunossa. Niin kävi ette het sait kuula kotinikatusta saunasta Haningessä mikä oli myytävännä. Entinen kunnanneuos (ylöskasunu Lapinjärvelä) halusi myyä saunan jonka hään oli itte rakentannu ja Pelle ja Maria sait ottaa yli sen. Saunassa oon kolme seinää, ovi ja kiuas mikä oon vähän liika iso ko itte sauna oon niin pieni.

 Se lämpiää jossaki sekuntissa, uskoo Pelle joka ei ole vielä pruuanu sitä ko tämä kirjotethaan.

Yhenhengensauna oon 120 x 80 senttiä ja siinä ei ole ommaa laattiata. Kuva: Privaatti

Huono puoli uuessa paikassa oon ette yks saunanseinistä oon vähän liika lähelä tualettitoolia, mutta Pelle hunteeraa ette kääntää toolia joskus tulevaisuuessa. Onneksi hään oon ollu rakenustöissä ja vvs-myyjä, ette hään näyttää tietävän mistä hään puhhuu.

 Ennenko met saima ylös saunan met häymä tarkastaa nuukasti kunka tuuletuslaitos toimii  ette ei tulis kostheusvikoja talossa. Sen kans talonomistaja oli nuuka.

Sähköki oon veetty ammattimieheltä.

Pelle tutkii ette oon menny suunile 2,5 vuotta saunanostosta siihen saakka ette se oli paikoilansa. Paljon aikaa oon menny ette oottaa jotaki luppaa ja hantvärkkaria: hyyresväärtiä, instalasjuunifirmaa, mokkaria, sähkömiestä… Sillaikaa sauna oon ollu alasmontteerattu vaatekamarissa. 

Maria Nyström, Hietaniemestä, saapi viimen vihton saunoa hänen asunnossa Tukholmassa. Kuva: Mataringin kunta

Kehottasiks muita rakentamhaan oman saunan?

– Jovain. Se ei ole vaikeampi ko ette lyä kokhoon kolme tivistettya seinää ja katon…Mie uskon ette se oon helpompi rakentaa saunan valhmiissen pesohuohneessen ko ette yrittää sovittaa valhmiiksrakenetun saunan vissiin tilhaan.

Näin Maria sannoo rakenuksesta:

– Saunominen oon parasta mitä oon, siittä tullee pehmeä ja kiltti. Jos kaikin tekisit sitä niin ei meilä olis sottaa maan päälä.

Hinta pariskunta Andersson/Nyströmin rakenukselle oon suunile 10 000 kruunua mihinkä kuulu instalasjuuni.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund.

Minuriteetitten taistelu oikeuksista Länsirannala – ja Ruottissa

Niklas Martti näkkee tiettyjä yhtäläisyyksiä siinä mitä tapahtuu Länsirannala ja Ruottin minuriteetitten ahistetuissa oloissa. Kuva: Privaatti

– Mie saatan huomata samoja piirtheitä siinä mitä tapahtuu Länsirannala ko taistelussa Ruottissa oikeuesta puhua ja kehittää minuriteettikieliä.

32-vuotihaala Niklas Martila Juoksengista oon ollut saattajan tehtävä Palestiinassa ja hään oon läheltä nähnyt israelilaisten ja palestiinalaisten välisen konfliktin.

Sotia käythään monela eri puolila mailmaa ja Niklas (syntysin Malmivaarasta mutta kasunut ylös Juoksengissa) oon käynyt tutustumassa yhteen mailman sitkeimistä konfliktistä: Israelin ja Palestiinan välisheen riithaan joka oon kestänyt vuesta 1948 asti. 

Niklas oli viimi syksynä myötä Ekymeenisessä saattajaprugrammissa, joka toimii sielä kansanvälisennä tukena. Prugrammin tavotheena oon ette sielä olemisen kautta estää kaikenlaista vallankäyttöä, puhua ihmisten kansa ja ilmottaa pienistä yhteenotoista. Meininki oon ette ko olhaan tultu kotia niin selitethään näistä kokemuksista toisile. Niklas oon pari kertaa ollut matkassa raatioprugrammissa ja hään pyytää nyt lissää kuttuja selittämhään ja levittämhään tietoa siittä mitä hään oon kokenut.   

– Siinä meediamailmassa jossa elethään niin tätä pitkää konfliktia ei priuriteerata. Sen siihaan Syyria oon uutislähetyksissä ensimäiselä siala.

– Samala huomaama sen, ette väkivalta ja rikolisuuet ihmisoikeuksia vasthaan lissäintyvät verrattuna viimi vuotheen. Se, ette useamat saavat tietää mitä sielä toela tapahtuu, oon ensimäinen askel muuttumista kohti.

Kiusaaminen oon jokapäivästä

Niklaksen olopaikka oli Yanoun, erityisen kovala pietty kylä Länsirannan pohjospuolela, mutta hään kävi kansa säänölisesti parissa muussa kylässä, jokka oon israelilaisten asuttajitten ja militäärin uhan ja väkivallan kohtheita. Kyläläiset oon monta vuotta joutunheet elähmään väkivallan, sorron ja materiaalisen vahingonteon keskelä. 

Saattajat ei ota kantaa kenenkhään osan puolesta, Niklas huomaottaa. Mutta saattaja ei koskhaan ole neutraali jos oon kysymys kansoitten oikeuesta ja ihmisoikeuksista. 

– Met kävimä vierailemassa laajala alueela, jossa oli 20-30 palestiinalaista kyllää aivan israelilaisasutusten lähelä. Kävimä mm. joka päivä yhessä koulussa. Palestiinalaislapset jouvuit menehmään kouhluun yhtä kovasti trafikeerattua tietä pitkin. Koulutien varrela oli ussein asseila varustetut militäärit vahissa ja pansaribiiliä parkeerattuina. Met menimä lasten kansa kouhluun ja olima sitte kansa koulun lähelä ette lapset saatoit tuntea ittensä turvalisemaksi.

Saattajan tehtävä tarkotti mm. sitä, ette sai saattaa palestiinalaisia lapsia kouhluun tietä pitkin, jonka varrela oli asestettuja israelilaisia. Kuva: Privaatti

Kyynnelkaasupatruuna joka oli lauastu yheltä niitten kouluitten kartanolta jossa Niklas oli ollut vahissa. Kuva: Privaatti

Israelissaki oon minuriteetti joka oon kovin ahistettu?

– On, ja Israelissa asuvat palestiinalaiset oon nuin 20 prosenttia koko väestä. Monet näistä oon diskrimineerattuja kielioikeusten osalta. Vaikka arabia oon viralinen kieli niin sieltä puuttuu arabiankielinen ynivärsiteetti ja net asuvat erityisissä ghetoissa. Monet lait diskrimineeraavat tätä ihmiskansaa. Samala palestiinalaiset tulevat aina tietosamiksi heän oikeuksista ja sielä olhaan nyt herräämässä tämän asian suhtheen.

Meänkieltä häpeäminen

Niklas tuntee hyvin Ruottin vähemistöitten taistelun oman kielen puolesta ja omasta  kylttyyristä – vaikka se piiain oon toisela tasola.

– Mie uskon kuitenki ette meilä minuriteettilaisila oon paljon oppimista toisiltaki siittä kunka minuriteetit tekevät työtä omitten oikeuksitten puolesta eri puolila maailmaa. 

– Mitä koskee Toornionlaaksoa niin met olema pääsemässä irti siittä suuresta häpeämisestä ja oman itten kieltämisestä. Juuri tämä häpeäminen meänkielen puhumistahaan oon johtanu aivan oman itten kieltämisheen.

Niklas ossaa meänkieltä ko hänen äiti tullee Suomen puolelta. Mutta siltikhään tämä ei ole ittesthään selvä asia.

– Mie en saata ilmasta itteä meänkielelä aivan ilman hankaluutta mistä hyvänsä asiasta. Mutta se oon osa sitä häpeämistä, etten mie, eikä muut, oikeen tohi puhua ja tämä oon se prubleemi jonka kans met kaikin häymä jatkuvasti taistela tulevaisuuessa.

Meänkielensi Erling Wande

Aina näkyvä piikkilanka muistuttaa Länsirannan konfliktistä. Kuva: Privaatti

Toornionlaaksolainen oon Stockholmin enin transparentti määklari

Määklari Cecilia Heikkilä Mataringistä oon erittäin avoin mitä hänen asiakhaat tykkäävä hänestä sannoo uusi rankkinkilista netilä. Valokua: Yksityinen

Cecilia Heikkilä Mataringistä oon enin transparentti ja avoin määklari Stockholmin läänissä. Sen näyttää lista jonka kaiti löyämääklari oon julkassu netilä.

  Se oon hyvä mulle ko mie saan responsia minun työssä, ette mie saan tietää mitä asiakhaat tykkäävä, sannoo Cecilia. Mie olen päättäny ette kaikki minun asiakhaat saava kirjottaa mitä net tykkäävä minusta ko se antaa oikeaman kuan.

Yli 1400 määklaria käyttää tätä ittenäisen kaitin löyämääklarin suositussysteemiä joka oon laitettu myyjitten avuksi ette net näkevä miltä kohalta määklari oon erityisen hyvä. Vasta julistetussa listassa esitelhään 50 määklaria jokka tahtova kaikilta heän entisiltä myyjiltä suosituksen. Siinä 28-vuotias Cecilia Heikkilä BOSTHLM:issä oon kolmanella siala. 

Cecilia oon valinu ette lähättää formyläärin kaikile hänen asiakhaile viimi puolenavuotena ja oon saanu oikeen hyvän vastausfrekvensin. Silti kolmassia Helsingborgin ja Malmön määklaritten perässä. Lista näyttää suosituksia jokka oon tulhee sisäle viimi puolenvuen aikana nuvemperhiin 2016 saakka.  

– Ko lähättää kysymyksen kaikile entisille myyjile mitä net sinusta tykkäävä, sen siihaan ko ette valita jonku vain, antaa luottamusta, sannoo määklarikaiti.

Tuntee ittensä turvaliselta

Cecilia oon ilonen listalaolosta ja sannoo:

– Mie olen ollu heti seittemän vuotta määklarinna niin mie tunnen itteni hyvin turvaliselta minun työrollissa. Ja mie halvan ette ihmiset jokka valitteva minun tekevä sen oikeista syistä. 

Kunkas Cecilian ura alko sitte asuntoalala? Uusi koulutus määklarille alko Luulajassa suunile kymmenen vuotta aikaa. Sillon Cecilia oli töissä Ikeassa Haaparannala ja oli myötä rakentamassa tavaratalon.  

– Mie tiesin ette mie halvan vaphaan työn, kohata ihmisiä ja olla myyjänä. Määklari näytti olevan praktinen työ ja se sopi mulle hyvin. 

Koulutuksen jälkhiin Luulajassa hään sai työn määklarifirhmaan Notar Brommassa ennenko hään siirty BOSTHLMhiin missä hällä nytt oon oma liike paraplyyjärjestössä.

28-vuotias Cecilia oon kasunu ylös Hemvärnskaula Mataringissä mutta oon nyt määklari BOSTHLM:issä. Valokua: BOSTHLM

Kakstoista hyyryhuonetta kuukauessa

Cecilia myi kakstoista hyyryhuonetta aykystikuussa tänä vuona, mikä oon paljon enämpi ko keskimäärä.

 Keskimäärä oon muuten suunile yks hyyryhuone viikossa tavalisella määklarilla mutta mulla oon ollu 2,5 samale aikaa. Aykystissä mie myin kolme hyyryhuonetta viikossa, sillon oli hyä vauhti päälä. 

Se taitaa olla tyffi työ kans?

 Joo, sulla  häätyy olla hyä kuri ittelesti ja hyä järjestys, ja olla semmonen työmalli ette sie saatat antaa asiakhaile mitä net tartteva ja olla althiina niile. Joka kauppa vaatii paljon aikaa ennen ja jälkhiin myynin.

Cecilia kertoo kovasta työtahista. 

 Tavalisuuessa myynilä oleva hyyryhuone Stockholmin sisäkaupunkissa myyhään kaheksan-kymmenen päivän päästä. Se mennee kätevästi sen vuoksi ette huohneita oon vähän ja kysyntä oon suuri.

Mikäs oon issoin väli olla määklari Norrbottenissa ko vertaa Stockholmin kans?

  Sielä ylhäälä oon kokohnaans eri vauhti ja se ottaa paljon enämpi aikaa ette myyä huohneen rajala. Koleka Mataringissä saattaa saa näyttää sammaa taloa monta kertaa monen kuukauen aikana ko meän talot saattava olla myyty viikkoa jälkhiin ko net oon pantu myynile.

Tipsiä sille joka halvaa asunon Stockholmissa? Sitä häätyy päästä sisäle markkinoile ja ostaa jotaki mitä sie saatat myyä  jonku aian päästä voitola, sannoo Cecilia. 

 Mie olen itte tehny sen reisun ja vaihettannu hyyryhuonetta kuus kertaa. Minun sampo ja mie olema siirtynhee suunile kerran vuessa ja aloma ykkösellä. Nyt meilä oon kolme huonetta ja kööki. Se kuulustaa kauhean ankaralta mutta se oon ainua keino. 

Cecilia neuoo ihmisiä ette ostaa asunon sen siihaan ko hyyrätä välikäen kautta. Jos sie ostat hyyryhuohneen Stockholmissa sulla tullee piiain puoli kuukausikostanusta ko vertaa välikäen kautta hyyrääminen.

Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund

Jos vauhti oon matala määklarilla Toornionlaaksossa niin se oon sitä korkeampi Stockholmin sisäkaupunkissa. Valokua: Fotoakuten